Kaikkein herkimpiä alkoholivaurioille ovat alkion hermoston ensimmäisinä kehittyvät solut. Alkoholin käyttö olisi siksi paras lopettaa jo raskausta suunniteltaessa. Kuva: Pixabay.

Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa

Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut.

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimustulos tukee nykyistä suositusta, jonka mukaan alkoholinkäyttö on lopetettava jo raskautta suunniteltaessa.

Tutkimuksessa erilaistettiin kasvatusmaljoilla monikykyisiä alkion kantasoluja kolmeen eri alkiokerrokseen.

Solut altistettiin kahdelle eri alkoholipitoisuudelle, joista matalampi altistus vastasi alle yhtä promillea ja voimakas yli kolmea promillea.

Tämän jälkeen tutkijat selvittivät alkoholin vaikutusta solujen geenien ilmenemiseen, geenien toimintaa sääteleviin epigeneettisiin merkkeihin ja solujen aineenvaihduntaan.

Alkoholi iskee metioniinisykliin

Kävi ilmi, että voimakas altistus saa geenien toiminnassa ja aineenvaihdunnassa aikaan enemmän muutoksia kuin matala.

Merkittävimmät aineenvaihdunnan muutokset havaittiin solujen metioniinisyklissä.

”Metioniinisykli tuottaa soluissamme elintärkeitä metyyliryhmiä, jotka sitoutuvat dna-juosteeseen ja vaikuttavat geenien säätelyyn”, kertoo väitöskirjatutkija Essi Wallén Helsingin yliopistosta.

”Havaitut muutokset vahvistavat tämän epigeneettisen säätelyn merkitystä altistuksen aiheuttamien häiriöiden taustalla.”

Hermoston ensimmäiset solut herkimpiä

Voimakkaimmat alkoholialtistuksen aiheuttamat muutokset nähtiin ektodermin soluissa, joista yksilönkehityksessä muodostuu hermosto ja aivot.

Raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen tiedetäänkin olevan yksi merkittävimmistä hermoston kehityshäiriöiden aiheuttajista.

”Moni tutkimuksessa muuttuneista kehityksellisesti merkittävistä geeneistä on jo aikaisemmin liitetty raskaudenaikaiseen alkoholialtistukseen ja sen aiheuttamiin piirteisiin, kuten sydämen ja aivokurkiaisen kehityshäiriöihin sekä holoprosenkefaliaan, etuaivojen jakautumattomuuteen”, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.

Kehitysvammaliiton arvion mukaan Suomessa syntyy vuosittain 600–3000 alkoholin pysyvästi vaurioittamaa lasta. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska diagnosointi on vaikeaa.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia