Vuoden 2024 Gustaf Komppa -palkinnon jakavat tekniikan tohtori Sofia Julin Aalto-yliopistosta ja filosofian tohtori Christina Jäger Helsingin yliopistosta.
Palkinnon edellisvuoden parhaista kemian alan väitöskirjoista myöntää vuosittain Suomalaisten Kemistien Seura.
Sofia Julinin väitöskirja DNA Origami as a Tool for Assembling Functional Biohybrid Nanomaterials syntyi professori Mauri Kostiaisen ohjauksessa.
Origamitekniikalla saadaan aikaan dna-pohjaisia rakenteita, joista voidaan edelleen rakentaa toiminnallisia nanomateriaaleja.
Julin selvitti tutkimuksessaan erityisesti sitä, kuinka dna-origameja käytetään ohjaamaan rakenteen itsejärjestymistä räätälöimällä niiden sähkövarauksia sekä rakennusyksiköiden kokoa ja muotoa.
Lue myös:
Tutkijat kehittivät menetelmän virusten kapsidiproteiinien muotoiluun – salaisuutena dna-origamit
Uutta tietoa lääkeaineiden dna-kuljettimista
Tutkijat ohjaavat synteettistä dna-rakennetta valolla
Uusi biokatalyyttinen menetelmä
Christina Jägerin työn ohjaajana toimi professori Jan Deska.
Väitöskirjassaan C-N Bond Formation via Ene Reactions and Cycloadditions of Enzymatically Generated Nitroso Compounds Jäger kehitti entsymaattisia työkaluja C-N-sidosten muodostamiseen orgaanisessa syntetiikassa.
Tutkimus paljasti kemiallisesti erityisen suotuisan ja toiminnallisesti yksinkertaisen biokatalyyttisen menetelmän, jota voidaan hyödyntää sekä itsenäisenä työkaluna että monivaiheisissa peräkkäisissä reaktioissa.
Tieteellinen läpimurto oli käyttää rautaan ja kupariin liittyviä entsyymejä katalysoimaan nitrosoeeni- ja nitroso-Diels-Alder-reaktioita.
Molemmat palkitut artikkeliväitöskirjat edustavat erittäin korkeaa tieteellistä tasoa, arvostelulautakunta kiittelee.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
