Aiemmin on osoitettu, että runsas altistuminen luonnon bakteereille on keskeistä immuunijärjestelmän normaalille kehitykselle. Se myös pienentää riskiä sairastua immuunivälitteisiin sairauksiin myöhemmin.

Bakteerien rooli tunnetaan hyvin, mutta ne edustavat vain pientä osaa eliökunnasta.

Lehtimäki tutkii dna:han pohjautuvilla biodiversiteetin monitorointimenetelmillä, miten muut lajit arkeoneista selkärankaisiin vaikuttavat asiaan.

Vauvojen ensimmäiset altistukset

Lapsen immuunijärjestelmä kohtaa kehittyessään kaikenlaisten eliöiden tuottamaa ihoa, sylkeä, ulostetta, karvoja ja muita osia.

Lehtimäen tutkimuksessa selvitetään, mille eliölajeille vauvat altistuvat ensimmäisen elinvuotensa aikana ja mitä vaikutuksia tällä on.

Lisäksi hankkeessa tarkastellaan 40 viime vuoden aikana tapahtuneita muutoksia lasten kotiympäristöjen biodiversiteetissä.

Tutkimusaineisto kattaa noin kaksi miljoonaa lasta. Tutkimuksen mahdollistaa Syken ja THL:n yhteistyö.

”Kiehtovaa mutta pelottavaa”

”Ajatus siitä, että ihminen on yhteydessä koko eliökuntaan immuunijärjestelmämme välityksellä, on kiehtova, mutta samalla pelottava”, Lehtimäki sanoo.

”Jos terveytemme on riippuvainen varhaisesta kohtaamisesta monien lajien kanssa, mihin biodiversiteetin hupeneminen taikka ihmisen elinympäristöjen kaupungistuminen voi johtaa?”

Vastaavia tutkimusasetelmiä ei todennäköisesti ole aiemmin toteutettu missään.

Uusi, ekologinen näkökulma

”Monitieteinen hankkeeni tuo ekologisen näkökulman ihmisen terveyden tutkimukseen. Uskon, että tämä näkökulma voi rikastaa perinteisempää lääketieteellistä tutkimusta”, Lehtimäki sanoo.

Jenni Lehtimäen rahoitus on Suomen ympäristökeskuksen ensimmäinen ERC-rahoitus.

Kilpailtu, erittäin arvostettu rahoitus myönnetään poikkeuksellisen lupaaville nuorille tutkijoille.

Päivi Ikonen

Lue myös:

Luontolisä hiekkalaatikkoon vahvistaa lasten immuunipuolustusta

Kosmetiikkaa ”metsäpölystä” – suomalaiskeksintö vahvistaa vastustuskykyä

Metsäluonto tekee ihmeitä immuniteetille