Nykymääräysten mukainen betonirakentaminen kestää ilmastonmuutoksen aiheuttaman rasituksen hyvin.
Kovemmalle joutuvat sen sijaan vanhemmat talot. Suomen kerrostalokannasta yli puolet on rakennettu nopean kaupungistumisen vuosina 1960–1989.
Näitä rakennuksia pitää kunnostaa nykyistä tiheämmin välein, ja niiden tilannetta pitää seurata kuntotutkimuksin yhä useammin.
Näin sanoo tutkija Toni Pakkala Tampereen yliopistosta.
Pakkala selvitti väitöstutkimuksessaan sitä, kuinka muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen.
Sateet piiskaavat rakennuksia
Pakkalan mukaan tutkimuksissa on huomattu, että vanhojen betonirakennusten säilyvyysominaisuudet ovat heikot.
Tämä johtuu pääasiassa rakennusaikaisesta puutteellisesta tiedosta ja siten puutteellisista vaatimuksista. Siitä huolimatta rakenteet ovat kestäneet nykyilmastoa melko hyvin.
Tilanne kuitenkin muuttuu muun muassa sademäärien kasvun myötä. Vastedes taivaalta tulee myös talvisin lumen sijaan vettä.
Betonia rasittaa etenkin viistosade, joka kurittaa ankarimmin rannikkoseutujen taloja.
Tulevaisuudessa rannikon talot joutuvat entistä ahtaammalle, ja sisämaassa lähestytään rannikon olosuhteita.
Lisäksi loppusyksystä ja talvella kuivuminen on hitaampaa, koska ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana. Kun vielä pilvisyys lisääntyy, auringonvalo ja sen lämmittävä vaikutus pienenevät entisestään.
Myös hyviä uutisia
Vaikka sateen määrä kasvaa, Suomessa tyypilliset betonirakenteiden vauriomekanismit, kuten pakkasrapautuminen ja raudoitteiden korroosio, eivät kuitenkaan välttämättä kiihdy merkittävästi, Pakkala arvioi.
Syynä on, että pakkasrapautuminen vaatii myös jäätymis-sulamissyklejä. Rannikolla ne vähenevät lämpötilojen noustessa, sisämaassa niiden määrä pysyy nykyisenä.
”Kosteus saattaa myös hidastaa reaktiota, jossa betonin teräksiä suojaava alkalisuus vähitellen poistuu”, Pakkala sanoo.
”Toisaalta ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa sitä. Samalla kosteuden kasvu nopeuttaa merkittävästi terästen ruostumista, kun se lopulta pääsee alkamaan.”
Toni Pakkalan väitöskirja Assessment of the Climate Change Effects on Finnish Concrete Facades and Balconies tarkastetaan Tampereen yliopistossa 14. helmikuuta 2020.
