Helsingin yliopisto ja Hus ovat ensimmäisinä vertailleet hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen tutkimalla istukan geenejä.
Istukoissa näkyi selvästi ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä.
Tuoresiirrossa laboratoriossa hedelmöitetty alkio siirretään naisen kohtuun heti.
Jo aiemmin on havaittu, että tuoresiirrosta syntyneet istukat ja lapset ovat keskimääräistä pienempiä kuin pakastetusta alkiosta syntyneet.
Tämä vahvistui helsinkiläistutkimuksessa. Lisäksi huomattiin, että löydetyt metaboliset ja kasvuun liittyvät muutokset liittyivät vain tuoresiirroista peräisin olleisiin istukoihin.
Dosentti Nina Kaminen-Aholan johtaman tutkimuksen tulokset julkaisi Nature-lehti.
Pakastetun alkion siirto vastaa luomuraskautta
Pakastettujen alkioiden parempi menestys näyttää liittyvän siihen, että äiti on ennen tuoresiirtoja yleensä saanut voimakkaita hormonihoitoja.
”Lähes kaikki istukat pakastetun alkion siirroista oli siirretty kohtuun äidin luonnollisessa syklissä eikä keinotekoisen hormonimyräkän aikana, kuten tuoresiirroissa”, kertoo väitöskirjatutkija Pauliina Auvinen tiedotteessa.
”Pakastettujen alkioiden alkuraskaus vastaa siis enemmän spontaanisti ilman hoitoja alkaneita raskauksia.”
Kiinnostavaa geeniä tutkittava lisää
Toinen kiinnostava löydös oli se, että dlk1-geeni toimi tavallista heikommin sekä hedelmöityshoidoista peräisin olleissa istukoissa että alentuneen hedelmällisyyden istukoissa.
Dlk1 on aiemmin yhdistetty lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen. Lisäksi se voi vaikuttaa siihen, kuinka elimistö sopeutuu raskauteen.
Alentuneen hedelmällisyyden istukat olivat peräisin pareilta, jotka olivat jo hakeutuneet hoitoihin mutta joilla raskaus sitten alkoikin spontaanisti.
Dlk1:n hiljentyminen on jo aiemmin yhdistetty jälkeläisten alhaisempaan syntymäpainoon sekä hiirillä että ihmisillä.
”Tämän geenin osuus alentuneeseen hedelmällisyyteen ja aineenvaihdunnan häiriöiden, kuten ylipainon ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymiseen, täytyy selvittää”, Kaminen-Ahola sanoo.
Joka kahdeskymmenes vauva hedelmöityshoitojen tulosta
Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista hieman yli viisi prosenttia on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla.
Maailmanlaajuisesti lapsia on syntynyt hedelmöityshoidoista jo yli kymmenen miljoonaa.
Lapset ovat pääsääntöisesti terveitä, mutta hoitoihin on yhdistetty hieman tavallista suurempi riski kasvuun, metaboliaan ja hermoston kehitykseen liittyviin häiriöihin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.
Syitä kohonneisiin riskeihin ei tiedetä. Tiedossa ei ole myöskään se, johtuuko kohonnut riski hoidoista vai hoitoihin hakeutuneiden alentuneesta hedelmällisyydestä.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
