Suomi voi jo vuonna 2030 tuottaa jopa yli 10 prosenttia EU:n puhtaasta vedystä. Näin arvioi kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland.

”Suomella on kilpailukykyistä tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja biogeenisiä hiilidioksidin lähteitä tarjolla esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudessa”, sanoo Gasgridin TKI-hankepäällikkö Elina Mäki.

”Meillä on hyvät vesivarannot elektrolyysille, jossa vetyä erotetaan vedestä päästöttömällä sähköllä. Meillä on myös vahva sähkön siirtoinfra sekä toimivat sähkömarkkinat”, Mäki summaa.

Suomella on siis edellytykset kehittyä Euroopan johtavaksi vetytalousmaaksi.

Siirtoputkiverkosto vauhdittaisi kasvua

Gasgrid arvioi loppuvuodesta 2023 yhteistyössä Fingridin kanssa, että Suomen puhtaan vedyn tuotannon vuotuinen arvo on vuonna 2030 jo kolmesta neljään miljardia euroa.

Vuoteen 2040 mennessä se nousee 5–8 miljardiin euroon.

Lukuun ei ole laskettu sitä lisäarvoa, jonka Suomi voi saavuttaa jalostamalla vetyä tuotteiksi, kuten sähköpolttoaineeksi.

Markkina-analyysit ovat antaneet osviittaa, että Suomi pystyisi tuottamaan vetyä hyvin kilpailukykyiseen hintaan, jopa toiseksi edullisimmin Euroopassa heti Ruotsin jälkeen.

Suomi voisi Gasgridin mukaan tuottaa vuonna 2030 ainakin 10–14 prosenttia EU:ssa tuotetusta vedystä.

Jos Suomi pyrkisi vetytalouden kärkimaaksi, Suomella olisi potentiaalia tuottaa vuonna 2030 noin 48 terawattituntia ja vuonna 2040 jo 135 terawattituntia vetyä, josta vientiin voisi ohjata peräti 82 terawattituntia.

Vedyn tuotannon kasvua ajaisi sekä kotimaan kysyntä että hyvien vetykaasun siirtoputkiyhteyksien rakentaminen muualle Eurooppaan.

Jos Suomesta rakennettaisiin putkiyhteydet Pohjois-Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan, ne auttaisivat myös energiajärjestelmän joustavuudessa.

”Vety toimii eräänlaisena sähkön kemiallisena varastona. Kun sähkö on halpaa, vetyä voidaan varastoida verkostoon. Vetyverkolla voidaan tasata sähkömarkkinan hintapiikkejä”, Elina Mäki sanoo.

Kolme mittavaa infrahanketta

Mäki kertoi ChemBio-messuilla pidetyssä Huomispäivän vety -seminaarissa, että Gasgrid on lähtenyt viemään eteenpäin paitsi alueellisia vetylaaksohankkeita, myös kolmea mittavaa vedyn siirtoinfrahanketta yhdessä kumppaniensa kanssa.

Kolme suurta vedynsiirron putkihanketta yhdistäisi suomalaisen vedyntuotannon Pohjois- ja Keski-Euroopan markkinoille. Kuva: Gasgrid.

Baltic Sea Hydrogen Collector -hankkeessa kaavaillaan meriputken vetämistä Suomen, Ruotsin ja Saksan välille.

Putki rakennettaisiin meren alle. Näin saataisiin hyödynnettyä myös alueen suuri merituulipotentiaali.

Nordic Hydrogen Route -putkihanke puolestaan olisi noin tuhannen kilometrin mittainen ja yhdistäisi Suomen ja Ruotsin.

Hevosenkengän muotoinen putkisto myötäilee Perämeren kaarta. Lisäksi hankkeeseen kuuluu Kiirunan-haara syvälle Ruotsiin.

Keski-Euroopan markkinoiden kannalta tärkeä on Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -käytävähanke.

Suomesta rakennettaisiin vedyn siirtoputki-infrastruktuuria Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan vuoteen 2030 mennessä.

”Itämeren alueella voi olla jopa viisituhatta kilometriä vetyputkiverkostoa vuonna 2030”, Mäki summaa hankkeita, joissa Gasgrid on mukana.

Putkihankkeet ovat tällä hetkellä esiselvitysvaiheessa.

Hankkeet hyväksytty EU:n PCI-listalle

Toteutuakseen jättihankkeet vaativat vielä paljon: viranomaisyhteistyötä, kaikkien hankeosapuolien vahvaa sitoutumista, rahoitusta ja luvituksen onnistumista suunnitellussa aikataulussa.

Hankkeita edistää se, että kaikki kolme on hyväksytty äskettäin Euroopan unionin PCI-listalle (Projects of Common Interest), mikä tarkoittaa, että EU näkee hankkeilla olevan erityistä arvoa eurooppalaisille sisämarkkinoille.

Status merkitsee nopeampia luvitusmenettelyjä sekä aiempaa parempia rahoitusmahdollisuuksia.

Mäen mukaan vetyhankkeissa on kaikkiaan miljardien eurojen investointipotentiaali. Vetyverkosto voisi myös tuottaa moninkertaiset lisäinvestoinnit koko arvoketjussa.

Elina Saarinen

Lue myös:

Gasgridin suunnitelma julki – tältä voisi näyttää kansallinen vedynsiirtoverkko