Markkinoilla olevat kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkuudeltaan mineraalilannoitteita, eikä niiden käyttö aiheuta riskejä ruokaturvallisuudelle tai ihmisten terveydelle.
Näin kertovat Luonnonvarakeskuksen koordinoiman kansainvälisen Lex4bio-tutkimushankkeen tulokset.
Hankkeessa tutkittiin kierrätyslannoitteita, joiden raaka-aineena oli käytetty eläinperäisiä sivutuotteita, kuten lantaa ja lihaluujauhoa, jätevesilietettä tai kasvimateriaalia.
Lannoitteet olivat peräisin eri puolelta Eurooppaa.
Tutkimuksen mukaan kierrätyslannoitteet voivat parantaa sekä maanosan lannoiteomavaraisuutta että ruokaturvallisuutta.
Merkittävä osa mineraalilannoitteista voitaisiin korvata kierrätyslannoitteilla hyödyntämällä ruuantuotannon ravinteikkaita sivuvirtoja nykyistä paremmin.
Lex4bio-hankkeen raportit ja julkaisut ovat saatavilla täältä.
Kierrätysfosfori kattaisi lähes koko tarpeen
Euroopassa viljelykasvien fosforitarve kyettäisiin hoitamaan kierrätyslannoitteilla liki kokonaan.
Suomessa lannan, yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden erilaisten biomassojen sisältämä fosfori kattaa periaatteessa 90 prosenttia tarpeesta.
”Useat kierrätyslannoitteet vaativat kuitenkin vielä jatkokehittämistä niiden käytettävyyden parantamiseksi”, toteaa johtava tutkija Kari Ylivainio Lukesta.
Myös tieto kierrätyslannoitteiden turvallisuudesta on saatava viestittyä kunnolla kuluttajille.
Myönteisiä vaikutuksia maan terveyteen
Useimmat fosforipohjaiset kierrätyslannoitteet ovat tutkimuksen mukaan lannoitusteholtaan täysin mineraalilannoitteiden veroisia.
Typpilannoitteillakin oli useimmissa tapauksissa yli 60 prosentin lannoitusteho suhteessa mineraalilannoitteeseen.
Orgaanisilla kierrätyslannoitteilla on hiilipitoisuutensa ansiosta positiivisia vaikutuksia maan terveyteen positiivisia vaikutuksia hiilipitoisuutensa ansiosta.
”Ravinnerikkaiden biomassojen käsittelyssä olisikin tarkoin mietittävä käytettävän teknologian vaikutus lopputuotteen hiilipitoisuuteen”, Ylivainio sanoo.
”Poltto esimerkiksi tuhoaa mahdolliset orgaaniset haitta-aineet, mutta lopputuotteen hiilipitoisuus on nolla.”
Haitta-aineita hyvin vähän
Kaupallisista kierrätyslannoitteista tutkittujen orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet olivat alhaisempia kuin EU:n jäsenvaltioiden asettamista rajoista tiukimmat.
Lannoitteista tutkittiin per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (pfas), polyklooratut bifenyylit (pcb), dioksiinit ja furaanit (pcdd/f) sekä polysykliset aromaattiset hiilivedyt (pah).
Kierrätyslannoitteiden pitkäaikainenkaan käyttö ei aiheuttanut riskiä haitta-aineiden kerääntymiseen maatalousmaihin.
Myös lannoitteilla kasvaneiden viljatuotteiden syömisestä aiheutunut altistus jäi selvästi alle rajojen.
Myös kierrätyslannoitteiden raskasmetallipitoisuudet olivat matalat. Yleisin lääkejäämä oli ibuprofeeni, mutta senkin pitoisuudet olivat useimmissa lannoitteissa alle määritysrajan.
Tutkimukseen osallistuivat Suomesta Luken lisäksi myös Ruokavirasto ja Helsingin yliopisto.
Päivi Ikonen
Aiheesta aiemmin:
Kierrätyslannoitteet tehokkaasti käyttöön – Suomi johtaa eurooppalaista suurhanketta
Lue myös:
Helsingin Myllyn kaurankuoret hyötykäyttöön Yaran kierrätyslannoitteissa
Kiertoravinteen laitosverkosto laajenee – kierrätyslannoitteita saa nyt koko Etelä-Suomen alueella
Tehokas kierrätys kattaisi fosforilannoituksen tarpeen liki kokonaan
Kriisi nostaa kierrätyslannoitteiden arvoa
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!