Ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa, mutta sen, kuinka Itämerelle käy, ratkaisee lopulta ihminen.
Tähän tulokseen päätyy laaja katsaustutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen. Katsaukseen on koottu kaikki Itämereen ja ilmastonmuutokseen liittyvä tieteellinen kirjallisuus vuosilta 2010–2021.
Earth System Dynamics -julkaisusarjassa julkaistun raportin laadintaan osallistui 120 tutkijaa eri maista. Mukana oli useita suomalaisia.
Meren tilaa voidaan parantaa Helcom-ohjelmalla
Erityistä huolta herättää ilmastonmuutoksen mahdollinen vaikutus rehevöitymiseen, sillä sen odotetaan lisäävän maalta mereen valuvaa ravinnemäärää.
Kun myös lämpötila nousee, mikrobien aiheuttama eloperäisen aineksen hajotus kiihtyy. Etenkin loppukesällä hapettomuus voi monin paikoin lisääntyä sekä syvillä pohjilla että saariston suojissa.
Tällöin pohjasedimentistä vapautuu fosforia, mikä kiihdyttää rehevöitymisen noidankehää. Erityisesti sinileväkukintojen arvioidaan lisääntyvän.
Mallitutkimusten avulla on kuitenkin osoitettu, että suoralla ihmisen toiminnalla on suurempi vaikutus Itämeren tilaan kuin ilmastonmuutoksella.
”Jos Itämeren maat toteuttavat Itämeren suojelukomission Helcomin toimenpideohjelman ja leikkaavat ravinnepäästöjä suunnitellusti, Itämeren tilan ennustetaan paranevan merkittävästi vuoteen 2100 mennessä”, kertoo tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta.
Ekosysteemi muuttuu
Markku Viitasalo ja Åbo Akademin professori Erik Bonsdorff tekivät yhdessä raportin Itämeren ekosysteemiä käsittelevän osuuden.
He kävivät läpi yli 250 tutkimusta, joissa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemin toimintaan ja lajistoon, muun muassa kasvi- ja eläinplanktoniin, sinileviin, kasveihin, makroleviin, pohjaeläimiin ja kaloihin.
Tutkimukset osoittavat, että kasviplanktonin kevätkukinta on jo nyt aikaistunut ja kasvukauden pituus jopa kaksinkertaistunut.
Ekosysteemiin voivat vaikuttaa myös yhä useammin toistuvat lämpöaallot. Lajit kärsivät, kun niiden lämpötilan, happamuuden tai suolaisuuden sietokyky ylittyy.
Kovimpien lämpöaaltojen aikana muun muassa rakkohaurun yhteyttäminen pysähtyy, ja osa meriajokkaan versoista kuolee.
Ilmastonmuutos voi myös saada aikaan samantyyppisiä ilmiöitä kuin rehevöityminen.
”Esimerkiksi lämpöaalto voi tappaa levävyöhykkeen pikku äyriäiset, jolloin laiduntajien puuttuessa rihmamaiset levät röyhähtävät kasvuun ja peittävät rakkohaurut massoittain”, Viitasalo kuvailee.
Jäättömiä talvia ei näköpiirissä
Itämeren suolapitoisuuteen liittyvän katsauksen toinen pääkirjoittaja on johtava tutkija Kai Myrberg Suomen ympäristökeskuksesta.
Hänen mukaansa tutkimukset ovat vahvistaneet, että meren suolapulssien esiintymistaajuuteen ei ole tulossa suuria muutoksia ilmastonmuutoksen takia. Luonnollista vaihtelua tapahtuu edelleen noin 30 vuoden syklissä.
Itämeren lämpötila jatkaa nousuaan, ja jääolot helpottuvat edelleen, mutta täysin jäättömiä talvista tuskin tulee.
Lämpötilan nousulla ja jääoloilla on monia vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin.
Itämeren pohjan huonon happitilanteen perussyy on Myrbergin mukaan pitkään jatkunut ravinnekuormitus, mutta ilmastonmuutoksesta aiheutuva veden lämpötilan nousu ja lisääntyvä hapen kulutus voivat heikentää tilannetta entisestään.
”Happitilanteen kehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa, sillä asiaan vaikuttavat myös suolaisuus- ja lämpötilakerrostuneisuus, joiden arviointiin liittyy paljon epävarmuuksia.”
(Kuva Mats Westerbom) Terve ja monimuotoinen matalan veden vyöhyke Suomenlahdella. Kuvassa näkyy puhtaita rakkohauruja, vesikasveja, punaleviä ja limoittumattomia kiviä.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
- Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.
