Koronataudin sairastaneiden suomalaisten immuunipuolustus toimii edelleen eikä rokotteiden tuoma immunologinen muisti ole vaurioitunut.
Näin kertovat Helsingin yliopiston tutkijat, joiden mukaan tulos on rauhoittava.
Erilaiset kiertävät infektiot ovat lisääntyneet selvästi sen jälkeen, kun pandemiarajoitukset päättyivät. Tämän takia on epäilty, että covid-19-tauti vahingoittaisi elimistön immuunipuolustusta pysyvästi.
Helsinkiläistutkimuksen perusteella näin ei ole, vaan ihmisen immuunijärjestelmä toipuu koronasta melko nopeasti.
Tutkijoiden aineisto kattoi laajasti erilaisia koronapotilaita, sekä sairaalahoitoon joutuneita että lievän taudin sairastaneita. Aiemmin on tutkittu lähinnä vain vakavimpia tapauksia.
”Toki lisätutkimuksia tarvitaan, mutta tuloksemme tukevat epidemiologisia havaintoja siitä, että infektioherkkyys ei ole lisääntynyt suoraan covidin takia”, sanoo tutkija Eliisa Kekäläinen.
Tutkimuksen tuloksia ovat julkaisseet Pathogens and Immunity ja Virus Research.
Pontimena tieto tuhkarokkoviruksen kyvystä
Tutkimuksen taustalla vaikutti tieto, että tuhkarokkovirus kykenee tappamaan valkosoluja. Tätä kautta taudin sairastaminen heikentää esimerkiksi lapsena saatujen rokotteiden antamaa suojaa.
”Akuutin covid-19-taudin aikana on havaittu, että varsinkin vaikeassa tautimuodossa veren tietyt valkosolut ovat vähentyneet, ja siitä syntyi huoli, aiheuttaako covid-19-infektio samanlaisia vaurioita kuin tuhkarokko”, Kekäläinen taustoittaa.
Vähentyneet solut ovat viruspuolustukselle tärkeitä T-soluja, ja myös koronaa sairastavilla oli huomattu tiettyjen T-solujen määrän laskua.
Tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että vaikka puolustussoluja oli verenkierrossa hetkellisesti vähemmän, niitä oli runsaasti keuhkoissa.
Puolustussolut olivat siis kerääntyneet juuri sinne, mihin koronatauti iski.
Vasta-ainetasot pysyivät ennallaan
Kekäläisen mukaan immuunipuolustus voi tuhkarokon seurauksena vaurioitua pahasti, vaikka tauti olisi ollut lievä.
Tämä johtuu siitä, että tuhkarokkovirus tappaa tiettyjä muistisoluja, jotka tuottavat suojaavia vasta-aineita.
”Siispä tutkimme seuraavaksi vasta-ainetasoja”, Kekäläinen kertoo yliopiston tiedotteessa.
Tutkijat mittasivat koronan sairastaneiden tetanus-, hinkuyskä- ja kurkkumätärokotteiden aikaansaamia vasta-aineita taudin aikana, pari kuukautta sen jälkeen ja vielä kuukausia myöhemmin.
Vasta-ainetasot eivät seurannan aikana muuttuneet, eivät edes sairaalahoidossa olleiden koronapotilaiden.
Tiheämpää tehosterokottamista ei tarvita
Jos koronavirus aiheuttaisi tuhkarokon kaltaisia vaurioita immuunijärjestelmään, olisi mahdollista, että esimerkiksi rokotetehosteita pitäisi antaa enemmän.
”Tuloksemme viittaavat siihen, että tähän ei ole tarvetta, mikä on huojentavaa”, Eliisa Kekäläinen sanoo.
Julkaistussa tutkimuksessa ei paneuduttu long covidia eli pitkää koronatautia sairastaviin. He ovat kohteena Kekäläisen ryhmän seuraavassa tutkimuksessa.
Päivi Ikonen
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Ykköstyypin diabetes on lisääntynyt pandemia-aikana, mutta syypää ei ole koronavirus
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!
