Syfilis eli kuppa ja sen sisartaudit levisivät Amerikassa jo paljon ennen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbuksen saapumista uudelle mantereelle.
Tämä vahvistui Max Planck -instituutin laajassa tutkimushankkeessa, johon osallistui myös Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professorin Antti Sajantilan ryhmä.
Nature-lehdessä julkaistuihin tuloksiin päädyttiin tutkimalla vanhojen eteläamerikkalaisten luurankojen dna:ta.
Meksikosta, Chilestä, Perusta ja Argentiinasta löydettiin näin viisi muinaisen kupan tautiperheen genomia.
”Pystyimme luotettavasti määrittämään yhteyden kupan sukupuuttoon kuolleiden muotojen ja nykyisin maailmanlaajuiseen terveyteen vaikuttavien kantojen välillä”, kertoo Sajantilan ryhmän postdoc-tutkija Evelyn Guevara tiedotteessa.
Aiemmin on epäilty, että kupan vei Euroopasta Amerikkaan vasta italialaisen tutkimusmatkailijan Kristoffer Kolumbuksen (1451–1506) retkikunta vuonna 1492.
Kolumbus ei myöskään tuonut kuppaa Eurooppaan
Kolumbuksen on toisaalta arveltu tuoneen taudin päinvastoin Amerikasta Eurooppaan, sillä vanhalla mantereella puhkesi paha kuppaepidemia pian tämän palattua retkiltään 1400-luvun lopulla.
Helsingin ja Turun yliopistojen muinais-dna-tutkimus osoitti kuitenkin jo vuonna 2020, että taudin eurooppalainen historia ulottuu jopa tuhansien vuosien taa.
Amerikkaan kuppa on voinut levitä Aasian kautta ehkä jo uuden mantereen ensimmäisten asuttajien mukana noin 15 000 vuotta sitten.
Muinais-dna paljasti: kuppa levisi Euroopassa jo ennen Kolumbusta
Amerikka oli kupan monimuotoisuuden keskus
Kuppa on osa pientä tautiperhettä, johon kuuluvat myös frambesia ja bejel.
Kaksi jälkimmäistä ovat niin sanottuja laiminlyötyjä trooppisia sairauksia, jotka ovat jääneet aidsin, malarian ja tuberkuloosiin varjoon.
Tuoreen genomitiedon pohjalta voidaan päätellä, että Amerikan manner on ollut pitkään tautiryhmän muinaisen monimuotoisuuden keskus.
”Löysimme sukupuuttoon kuolleita sisarlinjoja kaikille tunnetuille tämän tautiperheen muodoille, mikä tarkoittaa, että kuppa, frambesia ja bejel ovat nykyajan perintöjä taudeista, jotka kerran kiersivät Amerikoissa”, Antti Sajantila sanoo.
Taudin riehaannutti kolonialismi
Kuppa- ja frambesiatapaukset lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun noin vuonna 1500.
Euroopan intensiivisen epidemian maailmanlaajuista leviämistä edistivät orjakauppa ja eurooppalaisen asutuksen laajentuminen Amerikassa ja Afrikassa seuraavina vuosikymmeninä ja vuosisatoina.
”Vaikka alkuperäiskansat Amerikassa kantoivat näiden tautien varhaisia muotoja, eurooppalaiset olivat keskeisiä niiden levittämisessä ympäri maailmaa”, Evelyn Guevara sanoo.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
