”Kyllähän se ihan turkulainen Nobel on, vaikka saksalaiselle tutkijalle menikin.”
Näin naurahti Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Pekka Hänninen Kemia-lehden Nobel-aiheisessa haastattelussa kymmenen vuotta sitten.
Hänninen on vuoden 2014 kemian nobelistin Stefan Hellin kollega ja ystävä vuosikymmenten takaa.
Suomalaisprofessorin lausunnolla on katetta, sillä juuri Turussa Hell sai Nobelin arvoisen oivalluksensa, että valon aallonpituuden mikroskopialle asettamat rajoitukset voidaan kiertää fluoresoivien merkkiaineiden avulla.
Turun yliopistossa Hell myös kehitti ensimmäisen äärimmäisen tarkan mikroskoopin STEDin, joka mullisti aiemmat käsitykset mikroskopian mahdollisuuksista.
Mikroskooppi muodostaa kuvan tietokoneen muistiin, kun pientä fluoresenssipistettä liikutetaan biologisen kohteen yläpuolella.
Tämä on mahdollistanut aivan uudenlaisia edistysaskelia muun muassa virus- ja syöpätutkimuksessa sekä lääkekehityksessä.
Pyöreitä vuosia juhlitaan kunnolla
Stefan Hell on jälleen ajankohtainen nimi Turussa, sillä hän palaa tällä viikolla Suomeen juhlistamaan Nobelinsa pyöreitä vuosia.
Palkinnon kymmenvuotispäivää vietetään 4. syyskuuta Turun yliopistossa tilaisuudessa, jossa paljastetaan nobelistin muotokuva.
Samana päivänä järjestetään myös yleisölle suunnattu tiede- ja taidetapahtuma Vierailukeskus Joessa Turun tiedepuistossa.
Huippututkijat esittelevät tapahtumassa biokuvantamisen historiaa ja tulevaisuutta. Kuvantaminen avaa tekoälyn ansiosta aivan uusia näkymiä esimerkiksi solunsisäiseen maailmaan.
Ainakin pieneltä osin turkulaisen nobelistin juhlavuosi on inspiroinut myös kaikille avoimen Kuvantamisen Nobelista AI-tulevaisuuteen -tapahtuman, joka polkaisee käyntiin juhlapäivän ohjelman.
Heidelbergistä se lähti
Pekka Hänninen ja Stefan Hell tutustuivat vuonna 1990 Heidelbergissä Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa, jossa molemmat ottivat ensi askeliaan tutkijana.
Hellin ajatukset uudenlaisesta mikroskopiasta olivat kuitenkin niin kiistanalaisia, ettei tämä saanut tutkimuksilleen jatkorahoitusta, Hänninen muisteli Kemian jutussa.
Niinpä vuonna 1992 Turkuun palannut Hänninen ryhtyi toimeen ja järjesti Suomen Akatemian rahoituksen tutkimushankkeelle, jossa avautui paikka myös saksalaiselle kollegalle.
”Ei tiedeuraa ilman Turkua”
Stefan Hell viipyi Suomessa aina vuoteen 1997. Hänen ja Hännisen yhteiset tutkimukset poikivat kiinnostavia tuloksia, julkaisuja, patentteja ja myös kaupallisia tuotteita.
”Kyllä Turku oli Stefanille erittäin tärkeä paikka. Hän jopa kerran totesi minulle, ettei ilman Turkua olisi tehnyt tiedeuraa lainkaan”, Hänninen kertoi Kemia-lehdessä 7/2014.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
