Puolukasta uutettuja biovahoja. Kuva: Jarkko Mikkonen.

Mehuteollisuuden jäte hyötykäyttöön – puolukan puristejäännöksestä biohajoavia luonnonvahoja

Mehunvalmistuksen sivutuotteena syntyvistä puolukan puristekakuista ja metsien hakkuujätteestä kuusenneulasista kehitetään uudenlaisia luonnonvahoja.

Bioproducts from Nature (Bio4P) -tutkimushanketta johtaa Luonnonvarakeskus Luke.

Hankkeessa kehitetään liiketoimintaekosysteemiä neulas- ja marjavahojen tuotantoon.

Tutkijoiden tavoitteena on korvata kotimaisilla luonnonvahoilla muun muassa kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudessa käytettäviä fossiilisia vahoja.

Suomalaiset vahat voivat korvata myös ulkomaisia luonnonvahoja, kuten Etelä- ja Väli-Amerikassa tuotettavia karnauba- ja kandelillavahoja.

Hankkeessa tuotettuja vahoja testaavat Lumene ja Fazer.

Monia bioaktiivisia hyötyominaisuuksia

Neulasista ja puolukasta uutetuilla vahoilla on bioaktiivisia ominaisuuksia, joiden ansiosta ne sopivat myös esimerkiksi pesu- ja puhdistusaineisiin ja lääkekäyttöön.

Vahat ovat antibakteerisia, ja niillä voidaan parantaa tuotteiden säilyvyyttä, tuoda niihin makua ja tuoksuja tai tuhota haitallisia mikrobeja.

Vahojen vettä hylkiviä ominaisuuksia voitaisiin hyödyntää vaikkapa tekstiilien ja huonekalujen pinnoitteissa.

Biohajoavat vahat voivat korvata haitallisia ainesosia ja siten vähentää mikromuovien ja pfas-yhdisteiden pääsyä luontoon.

Liiketoiminnan jarruna raaka-aineen saatavuus

Vahantuotannon haasteena on raaka-aineiden toimitusketjun hallinta, joka on ylipäätään ongelmana luonnontuotealalla.

”Esimerkiksi marjojen satotaso vaihtelee vuosittain, ja talteen saadut määrät ovat pieniä maailmanmarkkinoiden valloittamiseen bulkkituotteilla”, kertoo hankkeen koordinaattori, ryhmäpäällikkö Hanna Brännström Lukesta.

Toisaalta havupuiden neulasia jää metsiin hakkuiden jälkeen suuria määriä. Neulasten kuivamassasta jopa yli 30 prosenttia on arvokkaita uuteaineita.

Yksi hankkeen tavoitteista onkin neulasten kustannustehokkaan hankintalogistiikan kehittäminen.

Business Finlandin rahoittamaan Bio4P-hankkeeseen osallistuvat Luken lisäksi Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto.

Hankkeen ensimmäisiä tuloksia esiteltiin Kokkola Material Week -tapahtumassa 14. marraskuuta.

Päivi Ikonen

Aiheesta aiemmin:

Sivuvirtojen arvoaineet hyödyksi – kuusenneulasista ja marjajätteestä luonnonvahoja ja bioöljyjä

Lue myös:

Puolukka voi suitsia rasvamaksaa, korkeaa kolesterolia ja painonnousua


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia