VTT:n selluloosapohjaiset kasvualustat sopivat kestävään viljelyyn niin avaruudessa kuin maan päällä.
Ekologisia kasvualustoja tarvitaan vesiviljelyjärjestelmissä juurien tukena. Vesiviljelyssä ei käytetä lainkaan multaa.
”Ilmasto muuttuu, lämpötilat nousevat ja koetaan äärimmäisiä olosuhteita. Kasvihuoneviljely lisääntyy, ja se vaatii innovatiivisia kasvualustoja”, taustoittaa kehitystyötä VTT:n erikoistutkija Elina Pääkkönen tiedotteessa.
Hän korostaa myös tarvetta saada paikallisia, kestäviä vaihtoehtoja perinteisille kasvualustoille, kuten mineraalivillalle, turpeelle ja kookoskuidulle.
Kasvualustojen valmistuksessa VTT hyödyntää vaahtorainaustekniikkaa, jota se on kehittänyt jo yli 15 vuoden ajan.
Oljesta tomaatinvarsiin
Erikoistutkija Sara Paunosen mukaan selluloosapohjaisen alustan merkittävimpiä etuja on sen bioyhteensopivuus.
”Tämä on ratkaisevan tärkeää, kun halutaan maksimoida kasvien kasvu ja satoisuus vesiviljelyjärjestelmässä”, Paunonen sanoo.
Kasvualustojen materiaalina hyödynnetään nykyään esimerkiksi olkea, joka on helposti saatavilla oleva raaka-aine.
”Suunnittelemme korvaavamme sen tulevaisuudessa kasvijätteillä, kuten tomaatinvarsilla. Näin lähestymme suljettua kiertoa.”
Kasvijätteitä kuuasemalta
VTT osallistuu parhaillaan pohjoismaiseen Lunar Plant -projektiin, jossa kehitetään kestävää ruuantuotantoa kuumissioita varten.
Vesiviljely on keskeinen menetelmä suljetuissa elämää ylläpitävissä järjestelmissä, joita tarvitaan pitkillä avaruusmatkoilla.
”Selluloosa materiaalina tukee projektin kiertotaloustavoitteita, sillä raaka-ainelähteenä voidaan mahdollisesti käyttää kuuasemalla viljeltyjä kasvijätteitä”, Satu Paunonen kertoo.
Ominaisuuksia optimoidaan
Lunar Plantia johtava norjalainen CIRiS (Center for Interdisciplinary Research in Space) optimoi vesiviljelyä varten ravinneliuoksia, jotka sisältävät orgaanisesta jätteestä erotettuja ravintoaineita.
Samalla analysoidaan, miten kasvit reagoivat näihin liuoksiin.
VTT puolestaan hioo kasvualustojen ominaisuuksia, kuten veden imeytymistä, huokoisuutta ja kemiallista koostumusta, jotta ne täyttävät vesiviljelyn erityisvaatimukset.
Hankkeeseen osallistuvat myös Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto NTNU ja tutkimusinstituutti Sintef.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
