Turkulainen teknologiayritys Asro on aloittanut projektin, jossa se jatkokehittää Nasan Artemis-ohjelmassa käytettyjä ESA Active Dosimeter (EAD) -säteilymonitoreja.
Avaruusmittalaitteisiin erikoistunut Asro (Aboa Space Research oy) tekee monitoreistaan kannettavia versioita.
Lisäksi yhtiö kehittyy kehityshankkeessaan avaruudessa tarvittavaan mikroskooppiteknologiaan.
Asron säteilymonitorit kävivät vuoden 2022 lopulla Nasan Orion-avaruusaluksen kyydissä Kuun takana keräämässä tietoa avaruuden säteilyolosuhteista.
”Olemme ylpeitä siitä, että olimme ainoa suomalainen laitetoimittaja, jonka teknologiaa käytettiin ensimmäisellä Artemis-lennolla”, kertoo Asron toimitusjohtaja Jussi Lehti.
”EAD-monitoriemme keräämän datan avulla avaruusjärjestöt saivat varmuutta sille, että Orionin matkustajamoduuli on turvallinen tulevia miehitettyjä kuulentoja varten.”
Säteilymittauksen seuraava askel
Asron EAD-monitoreja hyödynnetään Artemis-ohjelman jatkovaiheeseen kuuluvalla Lunar Gateway -avaruusasemalla, joka on suunniteltu Kuun kiertoradalle pysyväksi tukipisteeksi.
Suomalaisyritys on tehnyt EAD-laitteita yhteistyössä Saksan avaruushallinnon DLR:n kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan. Tällä kertaa Asro on projektin päähankkija ja DLR alihankkija.
Nyt kehitteillä olevat monitorit kiinnitetään suoraan avaruuspukuun. Noin kännykän kokoisten laitteiden patterinkestoa parannetaan, ja niihin on tulossa lisäominaisuutena muun muassa langaton tiedonsiirto.
Asron säteilymittauslaitteita käytetään myös Kansainvälisellä avaruusasemalla. Laitteet menevät astronauttien käyttöön Euroopan avaruusjärjestön Esan kautta.
Biologista tutkimusta avaruudessa
Asron miniatyyrikokoinen Mini Fluorescence Microscope -mikroskooppi mahdollistaa biologisten näytteiden reaaliaikaisen kuvantamisen avaruudessa.
Uudessa kehitysprojektissa siihen pyritään luomaan yhtä hyvät toiminnallisuudet kuin pöytämikroskooppiin.
Tätä nykyä biologiset näytteet tutkitaan yleensä Maassa, minkä jälkeen ne lähetetään avaruuteen ja tutkitaan uudelleen lennon jälkeen.
Kun ne päästään tutkimaan jo lennon aikana, saadaan paljon reaaliaikaista tietoa niiden reagoimisesta avaruudesta.
”Teknologialle on paljon sovelluskohteita esimerkiksi lääketieteen ja lääkekehityksen aloilla”, kertoo Asron tuotepäällikkö Kiira Tiensuu, joka vastaa mikroskoopin kehityksestä.
Ensilento ensi vuonna
Uuden mikroskoopin ensimmäisen avaruuslennon on määrä tapahtua vuonna 2026.
Tiensuun mukaan yhtiön säteilymonitorit ja mikroskooppi voivat myös tukea toisiaan tutkimuskäytössä.
”Monitoreilla saadaan tietoa säteily-ympäristöstä, ja mikroskoopilla voidaan kuvantaa säteilyn vaikutuksia soluihin.”
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
