Sikiön altistuminen lääkkeille voi vaikuttaa aivojen kehitykseen

Altistuminen epilepsia- tai masennuslääkkeille sikiöaikana saattaa muuttaa vastasyntyneen aivokuoren hermoverkostojen toimintaa.

Näin kertoo merkittävä suomalaistutkimus.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja Husin Uuden lastensairaalan yhteydessä toimivassa BABA-keskuksessa. Sen kohteena olivat vauvat, joiden äidit olivat raskausaikanaan käyttäneet lääkkeitä masennuksen tai epilepsian hoitoon.

Raskaana olevista naisista arviolta 4–6 prosentilla on masennuslääkitys ja 1–3 prosentilla epilepsialääkitys.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Frontiers in Neuroscience– ja Cerebral Cortex -lehdissä.

Näkyi kaksivuotiaan neuropsykologiassa

Tutkimuksessa mitattiin lapsen unenaikaista aivotoimintaa aivosähkökäyrällä (EEG). Siten selvisi, että aivojen eri alueilla oli laajasti näkyviä mutta mekanismeiltaan eri tavoin kohdentuneita muutoksia.

Masennuslääkkeiden osalta vaikutus oli voimakkaampi aivokuoren paikallisissa verkostoissa. Sen sijaan epilepsialääkealtistuksella oli lääkekohtaisia vaikutuksia eri aivoalueisiin.

Yhteistä molemmille lääkeaineryhmille oli vaikutus siihen, miten aivokuori reagoi unen vaiheiden muutoksiin.

”Kliinisesti merkittävää tuloksissa on se, että osalla EEG-löydöksiä havaittiin olevan yhteys myös lasten myöhempään neuropsykologiseen kehitykseen”, kertoo lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman.

”Voimakkaammat muutokset aivoverkostoissa ennustivat suurempaa poikkeamaa kehityksessä kaksivuotiaana.”

Neurologisen tutkimuksen läpimurto

Tutkimusmenetelmä tarjoaa täysin uudenlaisen tavan arvioida lääkeaineiden vaikutuksia lapsen aivotoiminnan kehitykseen.

”BABA-tutkimuskeskuksessa kehitetty EEG-mittausmenetelmä sekä siihen yhdistetty erittäin kehittynyt aivojen hermoverkostojen matemaattinen arviointi ovat läpimurtoja varhaisen neurologian kliinisessä tutkimisessa”, sanoo professori Sampsa Vanhatalo.

Erityisen tärkeää hänen mukaansa on se, että EEG-mittarit tuovat näkymän aivojen hermosolujen tasolla tapahtuviin mekanismeihin ja antavat mahdollisuuden verrata ihmislapsilla todettuja tuloksia koe-eläinmalleihin.

Niissä voidaan arvioida tarkemmin esimerkiksi sitä, mitä merkitystä äidin käyttämän lääkeaineen määrällä tai raskaudenaikaisen lääkityksen ajoituksella on jälkeläisen aivotoimintaan.

Menetelmän ansiosta voidaan tutkia myös sitä, kuinka kohtuympäristö, esimerkiksi äidin ravitsemus tai ympäristötekijät, vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen.

(Kuva Sampsa Vanhatalo) Äidin epilepsia- tai masennuslääkitys näkyy vauvan aivokuoren hermoverkostojen kehittymisessä.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia