Solumaatalous on nopeasti kehittyvä ja lupauksia herättävä ruoantuotantotapa, joka voi vauhdittaa Suomen siirtymää kestävään ja kannattavaan ruokajärjestelmään.
Tähän päätyy VTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston selvitys, joka tehtiin maa- ja metsätalousministeriön ja Business Finlandin tilauksesta.
Solumaataloudella on edullisia ympäristövaikutuksia, mutta lisäksi alalla on vuoteen 2035 mennessä 500–1 000 miljoonan euron vientipotentiaali.
Solumaatalous tarkoittaa mikrobi-, levä-, kasvi-, hyönteis- ja muiden eläinsolujen sekä bioreaktorien hyödyntämistä ruoantuotantoon.
Solutehtaissa tuotetaan esimerkiksi proteiineja ja rasvoja elintarvike- ja rehuteollisuuden käyttöön.
Muna ilman kanaa – Onego Biolle miljoonarahoitus Business Finlandilta
Lisäksi soluviljelmillä voidaan tuottaa ainesosia vaikkapa kahviin ja kaakaoon, joiden perinteinen viljely muuttuu ilmastonmuutoksen myötä haastavaksi.
Suklaata bioreaktorista – Fazer tutkii kaakaon soluviljelyä
Vientimenestys vaatii investointeja ja muutoksia sääntelyyn
”Tulevaisuuden ruokajärjestelmä perustuu modernin maatalouden ja solumaatalouden yhteispeliin ja hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja”, tiivistää valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Kehitys tuo mukanaan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomelle ja ruokajärjestelmän toimijaverkostolle.”
Sekä yrityksiltä ja sijoittajilta että valtiovallalta tarvitaan kuitenkin toimia ja rohkeutta.
“Yksi Suomen suurimmista haasteista on tällä hetkellä pääoman puute, mikä rajoittaa solumaatalouden kasvun mahdollisuuksia”, sanoo selvitystyötä vetänyt VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.
Uusien proteiinilähteiden kehittäjälle Emilia Nordlundille vuoden akatemiapalkinto
Selvitys ehdottaa muun muassa sadan miljoonan euron viisivuotisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelman käynnistämistä.
Kilpailuvaltteja raaka-aineet ja huippuosaajat
Suomessa syntyy paljon hiilihydraattipitoisia sivuvirtoja, kuten olkea, sahanpurua, haketta ja nurmibiomassaa, joita voitaisiin hyödyntää solumaatalouden raaka-aineina.
Jos reilu puolet oljesta käytettäisiin solutehtaiden sokerilähteenä, tuotettu mikrobiproteiini riittäisi kattamaan suomalaisten vuosittaisen proteiinitarpeen.
”Huippuluokan asiantuntemus teollisessa biotekniikassa yhdistettynä maa- ja metsätalouden biomassojen prosessointiosaamisen sekä uusiutuvaan energiainfraan voi tarjota Suomelle kilpailuedun”, Emilia Nordlund sanoo.
”Pienenä ja ketteränä maana voimme tehdä sujuvaa yhteistyötä ja luoda innovaatioita, jolla solutehtaat integroidaan saumattomasti osaksi ruoantuotantojärjestelmää.”
Päivi Ikonen
Lue myös:
Nordic Foodtech sijoittaa suomalaiseen ruokateknologiaan – keräsi 40 miljoonaa euroa lisää
Maatalouden uusi vallankumous – ruoka tulee bioreaktorista
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
