Muovien kiertotalouden tavoitteista ollaan edistyksestä huolimatta niin kaukana, että tarpeen ovat merkittävät lisätoimet.
Tähän päätyy Suomen ympäristökeskuksen (Syke) julkaisema PlastLife-hankkeen raportti, jonka mukaan muovien ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat yhä huomattavat.
Suomen päämääränä on saavuttaa muovien kestävä kiertotalous vuoteen 2030 mennessä.
Meillä on viime vuosina satsattu etenkin muovien kierrätykseen, ja kierrätyskapasiteetti on noussut. Kierrätys on kuitenkin edelleen rajallista, ja kierrätämme pääasiassa muovipakkauksia.
Muovipakkausten kierrätysaste oli 29 prosenttia vuonna 2023, eikä Suomi ole pääsemässä EU:n asettamaan 50 prosentin tavoitteeseen tänä vuonna.
”Vain alle puolet kaikesta muovijätteestä on erilliskerättyä muovipakkausjätettä, ja noin 80 prosenttia muovijätteestä hyödynnetään energiana, mikä aiheuttaa merkittäviä ilmastovaikutuksia”, kertoo tutkija Milja Räisänen Sykestä.
”Muidenkin kuin pakkausmuovien kierrätys tulisi kiireesti saada kuntoon.”
Politiikan ja liiketoimintamallien on muututtava
“Muovien kiertotalous ei toteudu pelkästään kierrätystä lisäämällä vaan vaatii muutoksia käyttäytymisessä, politiikassa ja liiketoiminnassa”, sanoo Syken erikoistutkija Helena Dahlbo.
Dahlbo toimii PlastLife-hankkeen projektipäällikkönä.
Politiikan kehittämisessä tulisi korostua muovien turvallisuus, ilmastopäästöjen ja roskaantumisen ehkäisy sekä kokonaiskestävyydeltään parhaiden ratkaisujen tukeminen.
Raportin mukaan tarvitaan myös kattavia indikaattoreita muovien kiertotalouden edistymisen seurantaan ja riittävää tutkimusrahoitusta, jotta päätöksenteko perustuu tieteelliseen näyttöön.
Roskaantumisen vähentämiseksi tarvitaan lisää tietoa muoviroskien kulkureiteistä sekä menetelmiä roskien tunnistamiseen ja seurantaan.
Roskaantuminen on yhä merkittävä ongelma rannikolla, missä noin 90 prosenttia rantaroskasta on muovia.
Turha kulutus pois, uudelleenkäyttö kunniaan
Myös muovien turhaa kulutusta tulisi vähentää ja uudelleenkäyttöä lisätä.
Ratkaisut edellyttävät vanhojen toimintamallien hylkäämistä. Uudelleenkäyttö ja tuotteiden korjaaminen voitaisiin tuoda kuluttajien arkeen kehittämällä uusia palveluja ja kestäviä tuotteita.
Toimet muovien turhan kulutuksen vähentämiseksi ovat tähän asti olleet pääosin vapaaehtoisia, ja niiden vaikutuksista on vain vähän näyttöä.
Muovien fossiilisen raaka-aineen korvaajiksi on kehitetty biopohjaisia muoveja ja kierrätysmuoveja.
Raportin mukaan siirtymä on kuitenkin hidasta, ja kotimainen tuotanto kohtaa kilpailua kansainvälisillä markkinoilla.
PlastLife-hanke ja muovitiekartta perustana muutokselle
Syken koordinoima PlastLife-hanke (2022–2029) tähtää muovien kestävään kiertotalouteen edistämällä 17 organisaation voimin Suomen muovitiekartan toimeenpanoa.
Hankkeen toisessa vaiheessa vuosina 2026–2029 vahvistetaan viestintää päättäjille ja kuluttajille. Yhteistyötä yritysten kanssa lisätään, jotta tuloksia voidaan skaalata ja levittää.
Muovitiekartta on ministeriöiden strateginen hanke ja laaja kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on muovien kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Aiheesta aiemmin:
Suomi menestyi EU:n hankehaussa – muovien kiertotaloudelle jättituki
Muovien kiertotalouteen syntymässä 19 miljoonan euron jättihanke
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
