Turkulaiset ja muutkin suomalaiset pääsevät hulevesien puhdistuksen ansiosta nauttimaan puhtaammasta Saaristomerestä. Kuva: Visit Turku.

Turussa kokeillaan hulevesien puhdistusta – parantaa Aurajoen ja Saaristomeren vedenlaatua

Pilottiprojektin ensimmäiset tulokset osoittavat, että kaupunkialueen hulevesien käsittely kannattaa.

Turun kaupunki aloitti Aurajoen ja Saaristomeren vedenlaadun kohentamiseen tähtäävän tutkimushankkeen Jaaninojan alueella vuonna 2023.

Jaaninojan valuma-alue valittiin pilottikohteeksi sen merkittävien luontoarvojen takia.

Alueelle asennettiin 60 kaivosuodatinta, jotka puhdistavat kaivojen kautta vesistöihin kulkeutuvat sade- ja sulamisvedet eli hulevedet.

Suodattimet sinne, missä ympäristökuorma on suurin

Kun tavoitellaan kustannustehokkuutta, suodattimia ei välttämättä tarvita jokaisessa kaivossa.

”Suodattimia laitetaan kohteisiin, joissa kuormitus on voimakkainta esimerkiksi hiekoitussoran, rakennustyömaiden tai autonrenkaista irtoavan kumirouheen vuoksi”, kertoo kaupungin erityisasiantuntija Anna Räisänen.

Ympäristöä kuormittavia kiinto- ja haitta-aineita on vajaassa vuodessa saatu suodatettua hulevesistä pois määrä, joka vastaa yli miljoonaa vesilasillista.

Yhteensä aineita on poistettu runsaat 3 500 kiloa.

Fosforin poistomäärät yllättivät

Suodattimet toimitti vesistöjensuojeluun erikoistunut Watec Consulting Oy, joka on tehnyt vuosia tutkimusyhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa.

Watecin Juha-Pekka Saarelainen on kaivosuodattimien toimivuuteen ja sijoitteluun tyytyväinen.

”Turun pilotissa saimme poistettua hulevesistä enemmän kiintoainetta ja fosforia kuin tutkimustiedon perusteella niiden pitäisi edes sisältää”, Saarelainen kertoo.

”Etenkin fosforia ja öljyä kulkeutuu hulevesien mukana lähivesistöihin huolestuttavan paljon. Pilottihankkeessa Turku onnistui siis suoraan vähentämään meriä rehevöittävää kuormitusta.”

Viherrakenteilla iso merkitys

Pilotin perusteella yksi kaivosuodatin poistaa katualueen hulevesistä vuosittain keskimäärin 56 kiloa haitta-aineita, fosforin ja öljyhiilivetyjen lisäksi esimerkiksi typpeä.

Kuormitus oli vain kolmasosa siellä, missä hulevesien puhdistajien apuna oli viherrakenteita.

”Tulos osoittaa, että uusien alueiden suunnittelussa hulevesien käsittelyssä kannattaa ehdottomasti suosia viherrakenteita”, Saarelainen sanoo.

Jälkiasennettavat ratkaisut tulee hänen mukaansa kohdentaa jo rakennetuille tiiviille kaupunkialueille.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia