Suomalaistutkijat ovat onnistuneet luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Kantasolujen turvakäsittelymenetelmän rakensivat Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat, joiden tulokset on julkaistu Molecular Therapy -lehdessä.
Käsittelyn ansiosta kantasolut eivät voi muuttua syöpäsoluiksi.
Helsingin Innovaatiopalvelut on suojannut dosentti Kirmo Wartiovaaran johtaman tutkimusryhmän keksinnön patentilla.
Nykyisissä soluhoidoissa syöpäriski
Soluhoitoja voitaisiin käyttää sadoissa taudeissa antamalla ihmiselle uusia tai elinluovutuksella saatuja soluja. Diabetesta on hoidettu myös potilaan omista kantasoluista muokatuilla beetasoluilla.
Geenimuokattujen solujen ongelmana ovat kuitenkin esimerkiksi syövälle altistavat dna-muutokset.
Tutkijat ovat saaneet aikaan myös ”immunologisesti näkymättömiä”, kaikille kudostyypeille sopivia soluja, mutta niihinkin liittyy syöpäriski.
Tymidiini pysäyttää jakautumisen
Wartiovaaran ryhmä muokkasi kantasoluija niin, että ne voivat jakautua vain, jos niille annostellaan ylimääräistä dna:n rakennusainetta tymidiiniä.
Ilman sitä turvakäsitellyt solut eivät voi kopioida perimäainettaan, eikä jakautuminen onnistu.
Kun solut erilaistuvat eri tehtäviinsä, ne lakkaavat jakautumasta, eikä lisäainetta enää tarvita.
Käsitellyt solut toimivat normaalisti
Sitten tutkijat selvittivät, toimivatko tällaiset solut normaalisti.
”Valmistimme kantasoluista insuliinia tuottavia beetasoluja, joita siirsimme koe-eläimiin”, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Rocio Sartori Maldonado.
”Solut huolehtivat eläinten veren sokeritasapainosta kokeen ajan eli lähes puoli vuotta.”
Solut osaavat myös erilaistua muiksi kudostyypeiksi täysin normaalisti.
Tutkimus on Rocio Sartori Maldonadon väitöskirjan pääjulkaisu.
Parhaimmillaan kaikille sopiviksi tuotteiksi
Kirmo Wartiovaara tähdentää, että menetelmä mahdollistaa solujen tehokkaan kasvun tuotannon aikana, mutta halutussa kohdassa sen voi myös pysäyttää.
Ratkaisu antaa myös mahdollisuuden muokata soluja ilman pelkoa muokkauksen sivuvaikutuksista. Soluista voidaan tehdä esimerkiksi sellaisia, että vastaanottajan immuunijärjestelmä ei tunnista niitä.
”Parhaimmillaan soluista voitaisiin tehdä tuotteita, jotka sopivat kaikille ja saadaan tarpeen tullen nopeasti käyttöön”, Wartiovaara sanoo.
Lue myös:
Kohti diabeteksen soluhoitoja – kantasoluista syntyi toimivia haimasoluja
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!