Maailman pienimmän, nanokokoisista kultapartikkeleista koostuvan ketjun pitävät koossa rikkisillat.
Tämä käy ilmi Jyväskylän ja Kalifornian yliopistojen tuoreesta tutkimuksesta, jonka julkaisi The Journal of Physical Chemistry Letters.
Kultahiukkaset liittyvät toisiinsa rikkiatomien muodostamien sidosten avulla. Kuva Karolina Sokolowska
Tutkijat onnistuivat määrittämään valoon reagoivan kultahiukkasketjun atomintarkan rakenteen modernin läpäisyelektronimikroskopian avulla.
He tekivät mittauksen Kalifornian yliopiston laitteistolla, jonka erotuskyky on kaupallisesti saatavien laitteiden paras.
Tutkimuksessa korkean erotuskyvyn elektronimikroskopia (TEM) yhdistettiin korkean herkkyyden elektronispektroskopiaan (EELS).
”Tämä mahdollisti samanaikaisen rakenteellisen ja spektroskooppisen analyysin nanokokoisen rakenteen selvittämiseksi”, kertoo tutkija Karolina Sokolowska Jyväskylän yliopistosta.
Mittaustulokset varmisti röntgenfotoelektroni-spektroskopialaitteistolla (XPS) tehty analyysi.
Sopii yksittäismolekyylielektroniikkaan
Nyt mitatun kultahiukkasketjun rakensivat Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat vuonna 2016. He raportoivat tuolloin tuloksistaan Nanoscale-lehdessä.
Maailman ensimmäinen nanokokoisista kultahiukkasista tehty ketju nimettiin saman tien maailman pienimmäksi kultaketjuksi.
Molekyylisiltojen avulla toisiinsa kytkeytyvien kultahiukkasten ketjuja voidaan käyttää tulevaisuuden nanoteknologioissa, kuten yksittäismolekyylielektroniikassa ja biokuvantamisessa.
Kultananohiukkasia voidaan hyödyntää myös kemiallisissa sensoreissa ja katalyyteissa.
