Apolloperhosten määrä Saaristomerellä on pudonnut 2000-luvun alusta 2020-luvulle tultaessa alle puoleen, ilmenee Turun yliopiston tutkimuksesta.
Rajua laskua pidetään hälyttävänä, sillä Saaristomeren kansallispuisto on ollut uhanalaisen perhosen vahvinta aluetta Suomessa.
Turun yliopisto tutki yhdessä Metsähallituksen kanssa Saaristomeren alueen saaria vuonna 2019. Tuolloin selvisi, että apolloperhosen toukkia oli paljon aiempaa vähemmän, ja niitä esiintyi entistä harvemmilla saarilla.
”Aiempina tutkimusvuosina on myös esiintynyt kannan vaihtelua, mutta koskaan aiemmin apolloperhosen toukkia ei ole löytynyt näin vähän”, sanoo Turun yliopiston ekologian professori Jon Brommer.
”Karkeasti ottaen tulokset ovat alle puolet aiempien tutkimusvuosien heikoimpien vuosien tuloksista.”
Brommer kertoo yllättyneensä siitä, kuinka autioita saaret olivat.
Metsähallitus jatkoi ydinalueen saarien kartoittamista vuonna 2020. Tulokset olivat samansuuntaiset.
Apolloperhosien toukkia löytyi edelleen huomattavasti vähemmän kuin pari vuosikymmentä sitten.
”Muutos on todella merkittävä. Vielä 1990-luvun lopulla apolloperhosta esiintyi Suomen alueella eniten Saaristomeren kansallispuiston alueella, mutta nyt lajin tulevaisuus näyttää ankealta”, sanoo tutkija Marianne Fred.
Suojeluprojektit käynnissä
Apolloperhosen toukkien ainoa ravintokasvi on isomaksaruoho. Kasvin määrä on pysynyt ennallaan, joten ruokaa toukille olisi riittävästi tarjolla.
Väitöskirjatutkija Jonna Kukkosen mukaan syitä apollon taantumiselle voi olla monia.
”Ravintoverkot ovat monimutkaisia kokonaisuuksia; esimerkiksi kilpailu ravinnosta tai pedot ovat voinut lisääntyä. Lisäksi ilmastonmuutos on tuonut mukanaan monenlaisia haasteita eri eliöille, kuten kuivuuden ja kuumuuden”, Kukkonen pohtii.
Marianne Fredin mukaan myös esimerkiksi heinittyminen voi toimia esteenä toukkien ravinnonsaannille.
Saaristomeren saarilla on nyt aloitettu apolloperhosten elinympäristöjen kunnostustyöt. Lisäksi Metsähallitus ja vapaaehtoiset jatkavat saarien kartoittamista lähivuosina.
”Paljon on tehty ja lisää tehdään eri projektien muodossa apollon hyväksi”, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Maija Mussaari.
(Kuva Adobe Stock) Isoapollo on Suomen suurin päiväperhonen.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
