Organoidit ovat esimerkiksi kantasoluista kasvatettuja kolmiulotteisia solurakenteita, jotka muistuttavat oikeiden elinten rakennetta ja toimintaa.

Verisuonituksen saaminen organoideihin on tärkeää, jotta ne mallintaisivat mahdollisimman hyvin todellisia elintoimintoja.

Uusi menetelmä on julkaistu Lab on a Chip -lehdessä.

Munuaismallien verisuonitus erityisen vaikeaa

Oululaistutkimus keskittyi munuaisorganoideihin, joiden verisuonittaminen on perinteisillä tekniikoilla ollut hyvin vaikeaa.

”Erityisesti verta suodattavien elinten, kuten munuaisten, tutkimuksessa on tärkeää, että organoideille kehittyy toimiva verisuonitus”, kertoo professori Seppo Vainio.

”Nykyisillä laboratoriomenetelmillä verisuonten muodostaminen munuaisorganoideihin on onnistunut vain osittain.”

Työkaluna kanan alkion sikiökalvo

Uudessa tekniikassa tutkijat hyödynsivät ensin kanan alkion sikiökalvoa  ja sitten niin sanottua lab on a chip -laitetta.

Kanan alkion kalvolla kasvaessaan verisuonet eivät pelkästään kehity vaan myös yhdistyvät kanan verenkiertoon hapen saantia varten. Tämä luo tehokkaan verenvirtauksen organoidin läpi, mikä tukee sen kasvua edelleen.

”Keskeistä tässä läpimurtotekniikassa on se, että verisuonitetut organoidit saadaan myös siirrettyä keinotekoiselle kasvatusalustalle niin, että ne säilyttävät toimivan verisuoniverkostonsa”, Vainio sanoo.

Vähemmän eläinkokeita, tarkempia tuloksia

Organoidien kehityksessä on perinteisesti käytetty koe-eläimiä.

Oululaistekniikka voi vähentää eläinkokeiden tarvetta ja mahdollistaa pidempiaikaisia tutkimuksia, kuten lääkkeiden testausta ja kudosteknologioiden edelleen kehittämistä.

Erityisen arvokkaita verisuonitetut organoidit ovat juuri sairauksien mallintamisessa ja lääketutkimuksissa.

Uusi menetelmä avaa mahdollisuuksia esimerkiksi munuaissairauksien, syövän, diabeteksen ja verenpainetaudin tutkimiseen.