Voitaisiinko solunulkoisia vesikkelejä hyödyntää syövän ja keskushermostoa rappeuttavien sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa?
Sitä selvittää uusi tutkimusekosysteemi, jossa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, lääkeyhtiö Orion, Veripalvelu ja joukko tutkimuslähtöisiä ja nanoteknologian alan yrityksiä.
Solunulkoiset vesikkelit (extracellular vesicles, EV) ovat nanokokoisia partikkeleita, joiden avulla solut välittävät molekyyleja viestiessään keskenään. Vesikkelien merkitystä terveyden ja sairauksien kannalta tutkitaan nykyään laajalti.
EV-ekosysteemiä (Ecosystem for Theranostic Platforms) rahoittaa muun muassa Business Finland.
Aineistona biopankkinäytteitä
”Ekosysteemi hyödyntää kolmen tutkimusryhmämme osaamista vesikkelibiologiassa, kantasolutekniikoissa sekä translationaalisessa neurotieteessä ja syöpätutkimuksessa”, kertoo professori Tarja Malm Itä-Suomen yliopistosta.
Hankkeessa tutkijat pyrkivät kehittämään uusia, erityisesti vesikkelitutkimukseen sopivia kantasolumalleja sekä selvittämään vesikkelien roolia syöpäkasvaimen mikroympäristön soluviestinnässä.
Biomarkkeritutkimuksessa käytetään hyväksi myös Itä-Suomen biopankin materiaalia.
Samalla pyritään varmistamaan, että tulevaisuudessa kerättävät biopankkinäytteet soveltuvat mahdollisimman hyvin myös EV-tutkimuksen tarpeisiin.
Voivat sopia lääkeaineiden kuljettimiksi
Orionin painopistealueita ovat keskushermostosairaudet, syöpä ja geenimutaatioista aiheutuvat harvinaissairaudet.
Yhtiön tutkimuksen ja tuotekehityksen johtajan Jyrki Lehtimäen mukaan solunulkoiset vesikkelit tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden lääkeaineiden kuljetukseen veriaivoesteen yli keskushermostoon ja toisaalta syöpäkudokseen.
”Osana EV-ekosysteemiä tutkimme solunulkoisia vesikkeleitä mahdollisina lääkeainekuljettimina ja biomarkkereina”, Lehtimäki kertoo.
