Ilja Repin oli aikansa merkittävin venäläinen taiteilija, joka kuvasi sekä kansaa että älymystöä. Yksityiselämässä hänen heikkoutenaan olivat naiset.
Arja-Leena Paavola
Taiteilija Ilja Repinin (1844–1930) pitkään elämänkaareen mahtuivat Venäjän suurimmat mullistukset maaorjuuden päättymisestä (1861) bolševikkien vallankaappaukseen (1917).
Hänen syntyessään maassa noudatettiin monimutkaista luokkajärjestelmää.
Pojalla ei ollut vapautta valita ammattiaan, vaan hänen oli määrä päätyä isänsä tavoin armeijan palvelukseen. Jo 12-vuotiaana hän aloitti piirustusopinnot sotatopografian oppilaitoksessa.
Nuorukaisen poikkeuksellinen lahjakkuus herätti huomiota niin, että hänelle tarjoutui mahdollisuus opiskeluun Pietarin keisarillisessa taideakatemiassa.
Se takasi Repinille aseman säätyläisenä ja siten vapautuksen maaseutuväestön velvollisuuksista.
Repin tunnetaan etenkin historiallisista maalauksistaan ja psykologisesti tarkkanäköisistä muotokuvistaan.
”Hänen realistisen taiteensa pääpaino oli ihmisten ja kansakunnan ominaispiirteiden kuvaamisessa. Pyrkimyksenä oli kiinnittää huomiota köyhän kansan oloihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen”, kertoo intendentti Timo Huusko Ateneumin taidemuseosta.
Käytännössä taiteilija joutui tasapainoilemaan eri intressien välillä, sillä hyvät suhteet teosten tilaajiin piti säilyttää.
Repinin nosti kuuluisuuteen vuonna 1873 valmistunut Volgan lautturit.
Taiteilija oli tehnyt opiskelutovereidensa kanssa venematkan Volgalle. Siellä ystävykset kohtasivat burlakkeja, joiden raskas työ oli vetää laivoja ylävirtaan. Ajan taideyleisöä maalauksen suorasukaisuus järkytti.
Kymmenisen vuotta myöhemmin sai alkunsa teos, joka myös herätti ristiriitaisia tunteita. Repin matkusti synnyinseudulleen Ukrainaan, jossa ympäristö oli muuttunut rajusti laajojen metsähakkuiden myötä.
Taiteilija paheksui ahneita puuyhtiöitä, joiden jäljiltä aiemmin hedelmällinen luonto oli nyt kuivaa pölyerämaata. Jumalalta apua saadakseen paikallinen luostari järjesti ristisaatoksi kutsutun kulkueen.
”Suurikokoinen Ristisaatto Kurskin kuvernementissa on kuvaus venäläisestä yhteiskunnasta ja sen luokkajärjestelmästä, mutta varsinainen tarina on maalauksen lukuisissa ihmisissä”, Huusko sanoo.
”Taiteilijan kriittinen suhtautuminen ortodoksiseen kirkkoon ilmenee ylellisesti pukeutuneen, itsetyytyväisen papin pulskassa hahmossa, ja myös pönäkkä ratsupoliisi ja omahyväinen kauppiasluokka esitetään hieman negatiivisessa valossa.”
Henkilökuvien mestari
Muotokuvia Ilja Repin maalasi uransa aikana yli 300. Niistä tunnetuimpia on tutkielma säveltäjä Modest Musorgskista (1839–1881), joka oli hänen läheinen ystävänsä.
Kaunistelematon teos syntyi sairaalassa kaksi päivää ennen mallin kuolemaa.
Vääjäämättömän tuhonsa Musorgski aiheutti itse holtittomalla ryyppäämisellään. Etanolin aikaansaamat vauriot aivoissa johtivat muun muassa vaikeaan epilepsiaan.
Valtaosa Repinin teoksista on öljyväritöitä, joista osa on maalattu suoraan linoleumille ilman pohjustusta.
Lisäksi hän käytti vesivärejä ja guassia, joilla hän sai aikaan välittömyyden tuntua. Guassi on vesiväriä peittävämpi, sillä se sisältää karkeampaa värijauhetta ja siihen on lisätty valkoista väripigmenttiä.
Repin myös yhdisti eri tekniikoita ja hyödynsi esimerkiksi musta- ja punaliitua, seepiaa ja tussia.
Toisen ystävänsä, Pietarin yliopiston kemian professorin Dmitri Mendelejevin (1834–1907) taiteilija ikuisti akvarelliin. Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän luoja kantaa teoksessa Edinburghin yliopiston kunniatohtorin viittaa.
Timo Huusko arvioi, että Repin oli itse luonteeltaan helposti lähestyttävä, mikä auttoi häntä pääsemään lähemmäs vieraitakin mallejaan.
”Ilmiselvästi hän tuli hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa päätellen siitä, että hän työskenteli läheisesti köyhän väen, älymystön ja aristokratiaan kuuluvien kanssa.”
Intensiivisen maalausprosessin myötä taiteilija ja kohde väistämättä myös tutustuivat toisiinsa. Repinin heikkous tunnetaan hyvin: hän ihastui jatkuvasti naispuolisiin malleihinsa ja oppilaisiinsa.
Lue numerossa 3/2021 ilmestynyt juttu kokonaisuudessaan täältä.
(Kuva Venäläisen taiteen museo) Ilja Repin ateljeessaan vuonna 1907. Taiteilija asui Penaty-huvilassaan Terijoen Kuokkalassa Karjalankannaksella noin 30 vuotta.
