Tekstiilijätteestä uutta kuitua tekevä suomalainen Infinited Fiber Company on edennyt vaiheeseen, jossa se kartoittaa sijoituspaikkaa tulevalle teollisen mitan tuotantolaitokselleen.
Tehdasinvestoinnin suuruudeksi on arvioitu noin 220 miljoonaa euroa. Laitoksen on tarkoitus valmistaa lumpusta uuden veroista kuitua 30 000 tonnia vuodessa.
”Ensi vuonna Suomessa alkaa valtakunnallinen lakisääteinen tekstiilijätteen erilliskeräys, ja vuonna 2024 käynnistyy meidän tehtaamme”, kertoo Infinited Fiberin perustajiin kuuluva VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
”Etsimme sille parhaillaan paikkaa jostain päin maata. Toki se voidaan rakentaa vaikkapa jo käytöstä poistettuun sellutehtaaseen.”
Yhtiön koetehdas sijaitsee Espoon Kivenlahdessa VTT:n Bioruukissa, jossa yritys on testannut ja hionut karbamaattiteknologiaansa ja tuotantoprosessejaan.
”Teknologia toimii ja kuidun laatu on kaupallisella tasolla”
Ali Harlinin tutkimusryhmän kehittämällä teknologialla irrotetaan selluloosapitoisesta raaka-aineesta, kuten puuvillatekstiilijätteestä, selluloosa.
Selluloosa reagoi urean kanssa muodostaen pulverin, joka muunnetaan liuokseksi ja jalostetaan uuden veroiseksi kuiduksi.
Kuidusta tehdyt tekstiilit voidaan kierrättää samassa, ympäristön kannalta kestävässä prosessissa uudelleen muun tekstiilijätteen kanssa ilman, että laatu kärsii.
”Koetehtaassa osoitimme ensin, että karbamaattiteknologia toimii myös isossa mitassa. Kun saimme ammattitaitoisia operaattoreita alas ajetulta Säterin tehtaalta, nostimme ensimmäisen vuoden aikana kuidun lujuuden välttävästä kaupallisen kuidun tasolle”, Harlin kertoo.
Seuraavaksi Harlin kumppaneineen kääntyi suurten ja pienten vaate- ja tekstiilivalmistajien puoleen, esitti näyte-eriä ja kysyi mielipidettä. Vastaanotto oli hyvä. Mukaan ovat lähteneet ainakin vaatejätit H&M, Adidas ja Zalando.
Infinited Fiberin pehmeä uusiokuitu korvaa etenkin neitseellistä puuvillaa ja sopii hyvin esimerkiksi farkkujen valmistukseen.
”Rahoitusta ystäviltä, joilla on syvemmät taskut”
Viime vuonna Infinited Fiber keräsi rahoitusmarkkinoilta 30 miljoonan euron potin.
”Jos rahaa ei ole itsellä, täytyy olla ystäviä, joilla on syvemmät taskut”, Harlin kiteyttää.
”Tekstiiliteollisuus on selkeässä murroksessa, ja ala kiinnostaa pääomasijoittajia. Takavuosina miljoona oli meille iso raha, nyt kymmenen miljoonaa ei oikein riitä.”
Yhtiö aikoo myös lisensoida teknologiaansa, jonka avulla esimerkiksi viskoositehtaat kyetään muuttamaan ympäristöä säästävämmiksi.
”Onhan keksintömme jonkinmoinen keittokirja, nippu piirustuksia ja kosolti osaamista”, Harlin pohtii.
”Lisensoinnin edistäminen edellyttää, että lisensoijalla on yksikkö, jossa se todistaa teknologiansa toimivuuden. Rakentamalla tehtaan tuemme lisenssimyyntiä.”
Ali Harlinin koko haastattelu ja laaja juttu Suomen tekstiilialan uudesta tulemisesta ilmestyy Kemia-lehden numerossa 1/2022.
Juha Granath
(Kuva VTT) Uusiutuvat ja kierrätettävät selluloosapohjaiset raaka-aineet mullistavat tekstiilialan jo kuluvan vuosikymmenen aikana, Ali Harlin sanoo.
Aiheesta aiemmin:
Suomalainen puuvillan korvike pian markkinoille
Espoossa tehdään tuuraajaa puuvillalle
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
