Tutkimustietoa nano- ja mikromuovien terveysvaikutuksista raskausaikana, vastasyntyneillä ja lapsuusvuosina ei ole riittävästi saatavilla.
Tähän päätyy kansainvälisen tutkijaryhmän uusi, laaja kartoitus. Katsausartikkelin laatimiseen osallistui muun muassa Oulun yliopisto.
Environmental Health Perspectives -lehden julkaisemassa artikkelissa todetaan, että muoveihin liittyviä kemikaaleja on tutkittu aiemmin, mutta muovipartikkeleita ei.
Toksikologista tutkimusta muovien vaikutuksista ei myöskään ole erityisesti suunnattu nuorimmille ikäryhmille, vaikka heidän immunologiset puolustusmekanisminsa eivät ole vielä kehittyneet ja kasvun ja kehityksen vaiheet tekevät heistä hyvin haavoittuvaisia.
Hyvin vähän tutkimusjulkaisuja
Mikromuoviksi määritellään yleensä alle viiden millimetrin kokoiset hituset. Nanomuovihiukkasten koko on alle 0,001 millimetriä.
Katsausartikkelissa tarkasteltiin nano- ja mikromuovien kulkeutumista sikiöihin ja lapsiin hengityksen, istukan, ruuansulatuskanavan, imetyksen sekä ihon kautta.
Erityisesti tarkastelun kohteena olivat äidinmaidonkorvikkeiden käyttö, tuttipullot ja muovipakkaukset sekä se, kuinka niistä voi kulkeutua muoveja joko sikiöön, vastasyntyneeseen tai vanhempaan lapseen.
Lisäksi tutkijat selvittivät, millaisia näitä ikäryhmiä koskevia säädöksiä tai rajoituksia muovien käytölle on olemassa.
Tutkijat löysivät kirjallisuuskatsauksessaan ainoastaan 37 tutkimusjulkaisua, mikä on hyvin vähän.
Huolestuttavinta istukasta löytyneet muovihituset
Useissa tutkimuksissa kuitenkin arvioidaan, että lasten elimistöön päätyy mikromuovia jo sikiövaiheessa.
Siitä, kuinka mikro- ja nanomuovi kulkeutuu koulussa tai vaikkapa lasten leikkiessä lattialla, ei ole tutkimusta. Muovia voisi tulla esimerkiksi pölyn mukana tai vaippojen materiaaleista.
Tutkimustiedon puutteen taustalla on ryhmän mukaan muun muassa se, että pienten partikkelien tutkiminen on nykyteknologioilla vaikeaa.
Erityisesti ryhmää huolettavat istukasta löytyneet mikromuovit.
”Lähitulevaisuudessa on kiireesti tutkittava raskaudenaikaisen nano- ja mikromuovialtistumisen vaikutuksia sikiön ja lapsen kehitykselle sekä tuttipulloista ja pakkauksista peräisin olevien muovien kulkeutumista elimistössä ja niiden vaikutuksia lapsiin”, sanoo professori Arja Rautio Oulun yliopistosta.
”Samoin vanhempien ja viranomaisten tietoisuuden lisääminen muoveista sekä niiden käytön vähentäminen on tärkeää, sillä pitkäaikaisia mikromuovien vaikutuksia lapsiin ei vielä tunneta.”
