Suomalaistutkijat selvittävät, kuinka ilmanpuhdistuksella, maskeilla ja uv-valolla voidaan estää ilmavälitteisiä virustartuntoja toimistotiloissa.
Pelkkä käsihygienia ja hihaan yskiminen eivät riitä torjumaan koronan kaltaisia viruksia, jotka leviävät ilmassa leijuvien aerosolihiukkasten mukana.
Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat etsivät siksi muita ratkaisuja tartuntojen vähentämiseen esimerkiksi toimistoissa. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
”Haemme helposti toteutettavia ratkaisuja ja tarkkaa tietoa niiden tehosta tartuntariskin pienentämisessä”, tiivistää hanketta vetävä professori Risto Kosonen Aalto-yliopistosta.
Tutkijatohtori Sami Lestinen asettaa hengittävälle nukelle kirurgista suu-nenäsuojusta. Hankkeessa selvitetään erityyppisten maskien tehoa virustorjunnassa. Kuva Mikko Raskinen
Tutkimus paneutuu muun muassa huonetilan virtauksiin. Laboratoriossa tehdään mittauksia parafiinista valmistetuilla aerosolihiukkasilla ja ihmiselle vaarattomalla MS2-viruksella.
Merkkiainetta sisältävän kaasun avulla tutkijat selvittävät, miten ilmanjako ja lämmönlähteet vaikuttavat ilman sekoittumiseen.
Hankkeessa testataan myös ultraviolettivalon tehokkuutta virusten hävittämisessä.
Yskimiskone levittää aerosoleja, lämpönukke hengittää niitä
Apuvälineinään tutkijat käyttävät erityistä yskimiskonetta ja ihmisen kokoista ja muotoista lämpönukkea.
Hengitys- ja yskimiskone tuottaa parafiinia sisältäviä aerosolihiukkasia halutulla paineella. Kuva Mikko Raskinen
Yskimiskoneen avulla tutkitaan aerosolien leviämistä hengitettäessä ja yskittäessä. Yskimiskoneelle on muotoiltu ”kasvot”, joille voidaan myös pukea maski.
Ihminen hengittää oman kehonsa lämmittämää ylöspäin nousevaa ilmaa. Lämpönuken lämmittämän ilman liike saadaan näkyviin savupilvellä. Kuva Mikko Raskinen
Lämpönukkeen on puolestaan kytketty ulkopuoliset ”keuhkot”, joiden avulla nukke hengittää sisään ja ulos halutulla voimakkuudella, joko suun tai nenän kautta.
Myös lämpönukelle voidaan pukea maski. Lisäksi nukella on 25 kehonosaa, joiden lämpötilaa voidaan säätää.
”Mehän hengitämme oman kehomme lämmön ylöspäin nostattamaa ilmaa. Siksi on tärkeää, että nukkekin on lämmin, jotta voimme luotettavasti mitata sen sisäänhengityksen pitoisuuksia”, Kosonen kuvailee.
Monet mittaukset ainutlaatuisia
Kirurgisten ja ffp2-maskien lisäksi tutkijat selvittävät muun muassa sermien, ilmanjaon ja erilaisten ilmanpuhdistimien vaikutusta kaasun, aerosolien ja virusten leviämiseen ja pitoisuuksiin.
”Monet meidän mittauksistamme ovat sellaisia, joita ei aiemmin ole muualla juuri tehty”, Kosonen kertoo.
Risto Kososen mukaan sisäilmasta puhutaan usein aivan kuin se olisi samanlaatuista koko tilassa.
Todellisuudessa ilmanvaihto, ihmisten määrä, erilaiset väliseinät ja jopa ikkunoiden lämpötila voivat vaikuttaa suuresti siihen, millaisia hiukkaspitoisuuksia tilan eri kohtiin muodostuu.
(Pääkuva Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto) Mittausasetelman tutkimushankkeeseen suunnitelleet tutkijatohtori Sami Lestinen (vas.) ja laboratorioinsinööri Simo Kilpeläinen.
Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
- Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.
