Yhteensä 3 100 lypsylehmää 43 maitotilalla saa syödäkseen rehua, jonka lisäaine vähentää merkittävästi märehtijöiden pötsin metaaninmuodostusta.

Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa -tutkimushankkeen toteuttavat Valio, A-Rehu, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Helsingin yliopisto. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Valio ja A-Rehu kokeilivat Bovaer-nimistä rehulisäainetta pienimuotoisesti jo vuonna 2022. Tällöin saadut tulokset olivat niin hyvät, että aine eteni jatkotutkimukseen.

Alkuvuodesta 2023 startanneen jatkotutkimuksen myötä lisäaineella höystetty erikoisrehu pyritään saamaan mahdollisimman laajaan käyttöön Suomen maitotiloilla.

Hollantilaisvalmisteinen Bovaer on ensimmäinen EU:ssa hyväksytty lisäaine lehmien röyhtäilemien metaanipäästöjen pienentämiseen. Valmistajan mukaan aine pudottaa päästöjä jopa 30 prosenttia.

Mittauksia Luken tutkimusnavetassa Jokioisissa

Maitotilapilotin rinnalla Luonnonvarakeskuksen Jokioisten tutkimusnavetassa on parhaillaan käynnissä koe, jossa selvitetään rehulisäaineen vaikutusta paitsi lehmien metaanipäästöjen määrään myös niiden vuorokausivaihteluun.

”Bovaer-tuotteen sisältämää 3-nitro-oksypropanolia (3-NOP) käytetään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa tutkimusolosuhteissa, joissa metaaninmuodostus pystytään mittaamaan”, kertoo Luken tutkimusprofessori Marketta Rinne.

Näin saadaan tietoa aineen metaaninvähennyspotentiaalista tyypillisellä suomalaisella lehmäruokinnalla, joka perustuu runsaaseen nurmisäilörehun käyttöön.

”Bovaer on tällä hetkellä paras käytettävissä oleva keino maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjen nopeaan ja merkittävään vähentämiseen, mikä edesauttaisi Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista”, Rinne sanoo.

Hankkeessa kartoitetaan myös muita ruokinnallisia keinoja, joilla pötsin metaanipäästöjä voitaisiin vastaisuudessa suitsia.

”Ruokinnan koostumus vaikuttaa metaanintuotantoa vähentävien keinojen tehokkuuteen”, korostaa vanhempi yliopistonlehtori Tuomo Kokkonen Helsingin yliopistosta.

Yliopisto aloittaa syksyllä 2023 oman lypsylehmäkokeensa, jossa se tutkii Bovaer-lisäaineen potentiaalia nurmisäilörehuun ja kokoviljasäilörehuun perustuvilla ruokinnoilla.

Vähentää myös lihantuotannon päästöjä

Metaanin osuus maitotilojen ilmastopäästöistä on noin puolet, muistuttaa Valion ilmasto-ohjelmasta vastaava johtaja Juha Nousiainen, jonka mukaan metaanin syntyä karjatiloilla voidaan ruokintainnovaatioiden lisäksi panna kuriin muillakin keinoin.

”Selvityksessä on uusia teknologioita, joiden avulla navettailman metaani saadaan joko hajotettua tai otettua talteen. Näin voidaan vähentää merkittävästi maidon- ja lihantuotannon ilmastopäästöjä.”

A-Rehun kehittämispäälliköllä Milja Heikkisellä on luja usko nyt testattavaan Bovaer-aineeseen. Sillä saadaan hänen mukaansa aikaan suurempi metaanivähennys kuin millään muulla tarjolla olevalla ratkaisulla.

”A-Rehulla olemme tehneet pitkäjänteistä rehukehitystyötä, jotta pystymme rehuillamme mahdollistamaan Bovaerin käytön lehmien ruokinnassa ensimmäisinä Suomessa”, Heikkinen sanoo.

Metaani on kasvihuonekaasu, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on 28 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Metaani muuttuu ilmakehässä noin 10 vuodessa hiilidioksidiksi, jolloin sen lisälämmittävä vaikutus pienenee.

Päivi Ikonen

(Kuva Pixabay) Nautakarjan ruoansulatuksessa syntyy runsaasti metaania, jonka eläimet röyhtäilevät ilmaan. Metaaninmuodostusta on kuitenkin mahdollista vähentää eri keinoin.

Aiheesta aiemmin:

Rehun uusi lisäaine pienentää lehmien metaanipäästöjä

Lue myös:

Navettailman metaani hiilidioksidiksi – työkaluna plasmateknologia

Mikrobilöytö voi tehdä lehmistä vähäpäästöisempiä

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.