Tutkimuksessa mitattiin pakokaasusta peräisin olevia pienhiukkasia Tampereen yliopiston aerosolifysiikan tutkijoiden ATMo-Lab-mobiililaboratoriolla. Kuva: Panu Karjalainen.

Vanhat polttomoottoriautot iso päästölähde – tupruttavat puolet haitallisista pienhiukkasista

Pieni joukko polttomoottoriautoja tuottaa puolet henkilöautojen haitallisista pienhiukkaspäästöistä sekä katsastuksissa että moottoritieajossa, osoittaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus.

Liikenteen hiukkaspäästöt jakautuvat Suomessa epätasaisesti. Pieni joukko ajoneuvoja tuottaa ison osan kokonaispäästöistä.

Tutkijoiden mukaan moottoritieajossa noin 10 ja katsastusmittauksessa viisi prosenttia polttomoottoriautoista aiheuttaa suunnilleen puolet pienhiukkaspäästöistä.

”Tutkimuksemme mukaan uudet polttomoottoriautot tuottavat moottoritiellä keskimäärin noin 70 prosenttia vähemmän hiukkasia kuin romutettavaksi päätyvät vanhat autot”, kertoo tutkijatohtori Ville Leinonen Tampereen yliopistosta.

Romutuspalkkiolla iso merkitys

Leinosen mukaan ilmanlaatua voidaan parantaa huomattavasti tehokkaammin kohdentamalla toimenpiteitä eniten saastuttaviin ajoneuvoihin kuin koko autokantaa koskevilla yleistoimilla.

Hän odottaa, että vuoden 2026 alussa voimaan tullut, yli 10 vuotta vanhoja autoja koskeva romutuspalkkio vähentää osaltaan hiukkaspäästöjä kannustamalla autoilijoita uusien vähäpäästöisten menopelien hankkimiseen.

Suomessa autokannan keski-ikä on Euroopan korkeimpia. Liikenteen hiukkaspäästöistä suurin osa tulee yli 15 vuotta vanhoista polttomoottoriajoneuvoista. Erityisen saastuttavia ovat vanhat dieselautot, joista puuttuu hiukkassuodatin.

Ajoneuvon ikä ja moottorin koko vaikuttavat

Tuoreen tutkimuksen tilastollinen mallinnus osoitti, että ajoneuvon ominaisuudet – erityisesti ensirekisteröintivuosi ja moottorin koko – vaikuttavat merkittävästi hiukkaspäästöihin. Erot bensiini‑ ja dieselajoneuvojen välillä olivat selviä.

”Katsastuksissa mitatut hiukkaspäästöt vuoden 2011 jälkeen käyttöönotetuista dieselautoista ovat vähentyneet hiukkassuodattimien ansiosta, mutta bensiinimoottoriautoissa hiukkaspäästöt ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa”, kertoo Tampereen yliopiston apulaisprofessori Panu Karjalainen.

Euro 5 ja 6 -päästöluokkien bensiiniajoneuvojen hiukkaspäästöt ovat katsastusmittauksissa suurempia kuin vastaavien dieselautojen.

Ajonaikaiset päästöt ovat bensiinikäyttöisillä autoilla vain hieman pienempiä kuin dieselautoilla.

”Polttomoottoriperäisten pienhiukkasten vaikutus eritoten kaupunkien ilmanlaatuun on merkittävä, mikä korostaa pienen autojoukon merkitystä ilmanlaadun parantamiseksi”, toteaa tutkimusjohtaja Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Euro-päästöluokka on EU:n määrittelemä järjestelmä, joka säätelee ajoneuvojen terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä. Luokituksessa (Euro 2–Euro 6) korkeampi arvo tarkoittaa vähemmän päästöjä.

Tärkeää hiukkaspäästöjen jatkuva seuranta

Tutkijoiden mukaan määräaikaiskatsastukset ovat tehokas keino tunnistaa suuripäästöiset ajoneuvot.

Todellinen ympäristöhyöty edellyttää kuitenkin politiikkatoimien ja konkreettisten korjaustoimien lisäksi jatkuvaa seurantaa. Mikkonen uskoo, että EU-säädösten mukainen hiukkaslukumäärän mittaus tulee osaksi katsastuksia myös Suomessa.

Suomessa pakokaasusta peräisin olevien hiukkaspäästöjen odotetaan vähenevän nopeasti, jos sähköautoilla korvataan nimenomaan vanhoja suurpäästöisiä autoja.

Samalla muiden päästölähteiden merkitys ilmanlaadulle kasvaa. Hiukkaspäästöjä syntyy myös esimerkiksi autojen renkaista ja jarruista sekä asvaltin kulumisesta.

Tutkimuksessa käytettyä mallinnusmenetelmää voidaan soveltaa myös muihin ilmansaasteisiin, kuten typenoksideihin, mustaan hiileen ja hiukkasmassaan.

Edustava aineisto

Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen lisäksi tutkimuksessa oli mukana Dekati oy.

Transportation Research -lehden julkaisemassa tutkimuksessa analysoitiin sadoista suomalaisista ajoneuvoista katsastusten yhteydessä kerättyä hiukkasmäärää sekä aiemmista tutkimuksista saatuja, todelliseen ajoon perustuvia moottoritie­mittauksia.

Yhdessä aineistot edustavat melko hyvin Suomen henkilöautokantaa ja mahdollistivat siten ajonaikaisten ja tyhjäkäyntipäästöjen vertailun.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia