Uudenlainen teholääke torjuu myös mikrobilääkeresistenssin yleistymistä, kertoo professori Mataleena Parikka. ”Siihen pureutuvat ratkaisut ovat hyvin arvokkaita nyt ja tulevaisuudessa.” Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto.

Tampereella kehitetään mullistavaa infektiolääkettä – haurastaa bakteereita suojaavan biofilmin

Tampereen yliopiston tutkimushanke keskittyy erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin.

Mykobakteerit muodostavat infektion aikana biofilmiä, joka suojaa niitä immuunipuolustukselta. Biofilmissä muuntautuvista ja erilaistuvista bakteereista syntyy populaatioita, jotka sietävät mikrobilääkkeitä korkeinakin pitoisuuksina.

Tämä on yksi syy siihen, että kroonisia mykobakteeri-infektioita on vaikea hoitaa. Hoidot ovat pitkiä ja potilaille kuormittavia mutta usein tehottomia.

Tamperelaistutkijat hyödyntävät yhdisteitä, jotka haurastavat bakteereita suojaavaa biofilmirakennetta ja tekevät ne alttiimmiksi sekä tavallisille mikrobilääkkeille että immuunipuolustukselle.

Ajattelutapa on täysin uusi.

”Perinteinen lääkekehitys ei tällaista ole huomioinut”, kertoo professori Mataleena Parikka.

Haurastajalääkkeiden avulla lyhyemmätkin mikrobilääkekuurit riittävät, ja hoidot tepsivät paremmin. Tämä säästää potilaita lääkkeiden haittavaikutuksilta ja vähentää mikrobilääkkeiden käyttöä, mikä on sekä potilaan että ympäristön etu.

Lisäksi lyhyet ja tehokkaat hoidot suitsivat mikrobilääkeresistenssin yleistymistä.

Apuna nanokantajat

Haurastajien annostelu pyritään optimoimaan uusilla lääkeformulaatioilla, joissa nanopartikkeleilla on tärkeä osa. Niiden kehityksestä vastaa tutkimusjohtaja Timo Laaksonen.

”Erilaisilla nanokantajilla voidaan esimerkiksi parantaa molekyylien huonosta liukoisuudesta johtuvaa alhaista imeytymistä verenkiertoon”, Laaksonen kertoo.

Parhaimmillaan nanokantajat pienentävät tarvittavaa lääkeannosta ja vähentävät siten lääkkeiden mahdollisesti hankalia sivuvaikutuksia.

Uudenlainen lääkekonsepti on sovellettavissa muihinkin kroonisiin infektiosairauksiin. Tutkijoiden mukaan se voi tulevaisuudessa muodostaa perustan erilaisten kroonisten biofilmiperäisten infektioiden hoidolle.

Business Finlandin rahoittama, tammikuussa 2026 käynnistynyt Louhi-projekti jatkuu vuoden 2027 loppuun.

Päivi Ikonen


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia