Sahapuusta vapautuu sen kuivausvaiheessa erittäin arvokkaita yhdisteitä, jotka voitaisiin ottaa talteen ja hyödyntää teollisuudessa.
Yksittäisestä sahalaitoksesta haihtuu yhdisteitä vuosittain kymmeniä, jopa satoja kiloja, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta.
Eniten olisi otettavissa talteen alfapineeniä, jolla on myös suurin taloudellinen merkitys. Se kattoi 66 prosenttia kaikista männyn haihtuvista yhdisteistä ja 77 prosenttia niiden arvosta.
Kuusen yhdisteistä alfa-pineeni kattoi 26 prosenttia ja selitti arvosta 33 prosenttia.
Seitsemän tärkeimmän yhdisteen kaupallinen arvo oli 400 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa tuottavalle mäntysahalle vähintään 279 000 euroa ja kuusisahalle vähintään 420 000 euroa.
Alfa-pineeniä käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena esimerkiksi tärpätissä, liimoissa ja pinnoitteissa, desinfiointiaineissa ja luontaistuotteissa sekä tuoksu- ja aromiaineena.
Muitakin erittäin arvokkaita yhdisteitä
Oululaistutkimuksessa selvisi, että sahan kuivaamon piipusta tulevassa ilmakuutiossa on alfa-pineeniä keskimäärin noin 80 milligrammaa.
Tutkijatohtori Petri Österbergin mukaan tulokset viittaavat siihen, että ensimmäiset talteenottoratkaisut kannattaisi kohdistaa erityisesti mäntysahojen alfa-pineeniin.
”Alfa-pineenin talteenotto leikkaa myös merkittävän osan sahatavaran kuivauksessa syntyvistä päästöistä ilmaan”, huomauttaa tutkimusta johtanut Österberg.
Kaikkiaan tutkijat tunnistivat yli sata sahapuusta vapautuvaa yhdistettä. Erittäin arvokkaita on muitakin kuin alfa-pineeni.
Yksi esimerkki on kuusilaudasta talteen saatu Germakreeni D, jota käytetään makuaineena ja hajusteissa.
Puhtaana laboratoriokemikaalina sen arvo voi olla yli 580 euroa milligrammalta, mikä tarkoittaa reilun puolen miljardin euron kilohintaa. Aine on kuitenkin hankala eristää, ja sitä vapautuu laudasta hyvin pieniä määriä.
Seuraavaan vaiheeseen etsitään kumppaneita
Puusta haihtuneet kaasut saadaan aktiivihiilisuodattimella hyvin talteen ja edelleen nesteiksi, mutta ne ovat vielä sekoittuneina toisiinsa.
Männyn alfa-pineenin puhtaus vaihteli tutkimuksessa 70 ja 88 prosentin välillä. Teollisuuslaadulta vaaditaan 95 prosentin puhtautta, eli tutkijat pääsivät jo lähelle.
Tutkimuksessa kokeiltiin myös puoliläpäisevään kalvoon perustuvaa erottamista. Kaikkiaan yhdisteiden erottamisessa toisistaan on vielä kehitettävää.
Tutkimushanke onkin saamassa jatkoa. Seuraavaan vaiheeseen etsitään sahojen lisäksi mukaan lämpöpuuvalmistajia, kuivaamovalmistajia ja yrityksiä, jotka tarjoavat ratkaisuja ilmastopäästöjen hallintaan.
Päivi Ikonen
Aiheesta aiemmin:
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
