Vuoristopuron pohjamudan kemiallinen analyysi kertoo, kuinka yleisiä maanvyörymät ovat puron yläjuoksulla. Tulosten perusteella voidaan ennustaa tulevien vyöryjen todennäköisyyttä.
Menetelmän luonnonkatastrofien ennakointiin kehittivät Helsingin ja Tübingenin yliopistojen tutkijat, joiden tulokset julkaisi Science Advances.
Menetelmä pystyy erottelemaan maanvyöryjen vaikutukset jokien ja jään aiheuttamasta eroosiosta.
Nepalin vuoden 2015 maanjäristys maanvyöryineen on tutkijoiden mukaan malliesimerkki monivaiheisesta luonnonhasardista, joka aiheutuu yhdestä tapahtumasta.
Alueella ei ole aiemmin ollut luotettavia menetelmiä vyöryjen seurantaan.
Monsuunisateet huuhtovat rinteet puhtaiksi
Vyöryjen esiintymistiheys saadaan selville, kun purojen pohjasedimentin koostumuksen analyysiin yhdistetään tietokonemallinnus.
Tulokset kertovat myös sen, kuinka kauan vyöryn tuottamat maankerrostumat säilyvät virtavesissä ennen kuin ne kulkeutuvat alajuoksulle.
”Jyrkkien vuorenrinteiden maakerrostumat kulkeutuvat alajuoksulle hämmästyttävän nopeasti”, sanoo apulaisprofessori David Whipp Helsingin yliopistosta.
Whippin mukaan joidenkin jokien sedimentit voivat säilyä kymmeniätuhansia vuosia. Himalajan vuoristossa säilymisaika on tavallisesti korkeintaan kymmenen vuotta.
Lyhyt aika kertoo monsuunisateiden aikana Himalajalla virtaavien vesimassojen valtavasta voimasta. Vesi kuljettaa nopeasti suuria määriä pintamaata rinteiltä alajuoksulle.
Kuvassa tuore maanvyörymä Himalajalla. Kuva: David Whipp
