Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nostaa proteiiniomavaraisuuttaan ja samalla siirtyä kohti kestävän kehityksen mukaista hiilineutraalia ruokaketjua.
Tämä selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Vilja-alan yhteistyöryhmän VYR:n uudesta raportista.
Proteiiniomavaraisuudella tarkoitetaan täydennysvalkuaisen kotimaisuusastetta, joka on Suomessa alle 20 prosenttia.
Prosenttiluvun nostaminen on tärkeää, jotta huoltovarmuus voidaan turvata esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamissa epävakaissa markkinatilanteissa.
Tuore raportti esittää ehdotuksia siitä, kuinka puitavia kasveja, nurmea, kalataloutta, hyönteisiä ja solumaataloutta voitaisiin hyödyntää aiempaa tehokkaammin sekä elintarvikkeiden että rehujen proteiinilähteinä.
Raportin mukaan EU:ssa, myös Suomessa, pitäisi erityisesti korvata kaukaa tuotavaa rehusoijaa Euroopassa tuotettavilla proteiinilähteillä.
Kasviproteiinin kulutus kasvaa
Kasviproteiinin kulutus elintarvikkeissa on kasvanut Suomessa vuodesta 2015, jolloin proteiiniomavaraisuutta tutkittiin edellisen kerran.
Erityisesti kaurasta ja palkokasveista tehdyt tuotteet maistuvat suomalaisille entistä paremmin. Kasvun odotetaan jatkuvan, kun kuluttajat hakevat vaihtoehtoja eläinproteiinille.
Kasvun jatkuminen edellyttää kuitenkin koko elintarvikeketjun yhteistyötä muun muassa puitavien kasvien osalta. Alkutuottajia on koulutettava ja sekä lajikkeita että raaka-aineteollisuutta kehitettävä.
(Kuva) Härkäpapu on ikivanha viljelyskasvi ja erinomainen kasviproteiinin lähde.
