Suomalaiset yritykset ovat vuonna 2030 maailman vesivastuullisimpia.
Tämä on tavoitteena pitkän tähtäimen suunnitelmassa eli tiekartassa, jonka ovat laatineet Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Tiekartan teon rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen yritykset ovat tähänkin asti olleet kansainvälisten vertailujen kärkisijoilla. Yritysten vedenkäyttö on meillä pääsääntöisesti kestävällä pohjalla.
Asiantuntijoiden mukaan yritysten toiminnassa ja arvoketjujen hallinnassa on silti vielä hiomisen varaa.
”Suomalaisyritysten suurimmat vesiriskit liittyvät kansainvälisten arvoketjujen toimintaan alueilla, joissa kärsitään veteen liittyvistä ongelmista”, kertoo johtava tutkija Mona Arnold VTT:stä.
Yli neljä miljardia ihmistä kärsii vuosittain vesipulasta. Jopa 80 prosenttia jätevesistä lasketaan vesistöihin puhdistamattomina.
Suomessa vettä on runsaasti saatavilla. Myös veden laatu on parempi kuin monissa muissa maissa. Korjattavaa on yksittäisten tuotantolaitosten vesistövaikutusten ja hajakuormituksen osalta.
Ilmastonmuutos näkyy veden saatavuudessa
Vesivastuullisuus tekee tuloaan hiilineutraaliuden ja hiilinegatiivisuuden rinnalle sekä investointien että kuluttajavalintojen kestävyyskriteerinä.
Keskeinen syy tähän on, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin juuri veden kierron ja saatavuuden muutosten kautta.
”Tässä on suomalaisyrityksille näytön paikka”, toteaa tiekarttatyöryhmää vetänyt tutkija Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion mukaan vesivarojen hyvä hallinta on osa lähes kaikkien globaalien haasteiden ratkaisua.
”YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain, jos vesivaroihin ja niiden käyttöön liittyvät riskit hallitaan. Myös yritysten on tunnettava tässä oma vastuunsa”, Husu-Kallio sanoo.
(Kuva) Suomen vedet ovat varsin puhtaita ja vesien käsittely laadukasta. Pientä petrattavaa on silti myös meidän vesihallinnassamme.
