A-streptokokkibakteerit voivat olla kehittymässä vastustuskykyisiksi penisilliineille.
Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu bakteerikantoja, joiden herkkyys penisilliiniryhmän antibiooteille on vähentynyt huolestuttavasti.
Penisilliinit ovat tärkeä hoitomuoto A-streptokokeista johtuvissa taudeissa, sillä niitä vastaan ei ole rokotetta. Penisilliinihoito on tähän asti toiminut bakteeria vastaan hyvin.
A-ryhmän streptokokit aiheuttavat maailmassa arviolta 700 miljoonaa sairastumista joka vuosi. Suurin osa tapauksista on angiinaa eli nielutulehduksia.
A-streptokokki voi kuitenkin aiheuttaa myös esimerkiksi verenmyrkytyksiä tai edetä niin kutsutuksi lihansyöjäbakteeriksi, jolloin kuolleisuus on suuri.
Suomesta saatiin hyvä tutkimusaineisto
Tieto kahdesta ensimmäisestä vastustuskykyä kehittävästä A-streptokokkikannasta julkaistiin lokakuussa 2019 Yhdysvalloissa.
Kannoista oli löytynyt uudenlaiseksi muuntunut penisilliiniä sitova proteiini. Löydön jälkeen asiaa alettiin tutkia tarkemmin.
Kansainvälisessä analyysissa käytiin läpi noin 7 000:n bakteerikannan perimäkirjasto, joka kattaa useita vuosikymmeniä.
Bakteerikannoista liki kolmannes saatiin Suomesta. Suomessa on laaja tartuntatautien seurantarekisteri, joka pohjautuu kliinisten mikrobiologian laboratorioiden aineistoihin.
Analyysi paljasti, että A-streptokokki on vuosien saatossa yrittänyt kehittää vastustuskykyä antibiooteille usein. Ilmiö on tapahtunut eri aikoina monissa eri maissa.
Jatkossa satsattava diagnostiikkaan
Kovin laaja ongelma ei vielä ole. Vain kaksi prosenttia nyt tutkituista bakteereista on onnistunut muuttamaan perimäänsä niin, että penisilliini ei kunnolla tepsi niihin.
Tutkijoiden mukaan on kuitenkin mahdollista, että joskus löytyisi bakteerikanta, johon penisilliinit eivät tehoa lainkaan.
”Jos nämä kannat yleistyisivät, olisi lievienkin A-streptokokki-infektioiden hoito vaikeaa”, sanoo Turun yliopiston bakteeriopin professori Jaana Vuopio.
THL:n johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan jatkossa on tärkeää tutkia, minkälaiset tilanteet ja tekijät auttavat bakteeria kehittämään vastustuskykyä, ja millaisia vaikutuksia muutoksilla mahdollisesti on taudinkulkuun tai hoitotuloksiin.
Suomesta tutkimushankkeeseen osallistui Turun yliopiston ja THL:n lisäksi Turun yliopistollinen keskussairaala.
(Kuva) Tartuntatautien diagnostiikkaan ja seurantaan pitää tulevaisuudessa satsata tosissaan, jotta bakteerien muuntumiseen kyetään reagoimaan, tutkijat sanovat.
