Elintapaohjauksella voitaisiin vähentää kakkostyypin diabeteksen Suomessa aiheuttamia kustannuksia jopa kaksi miljardia euroa.
Näin todetaan Itä-Suomen yliopiston raportissa.
Tyypin 2 diabeteksen (T2D) riskiryhmään kuuluu 40–80-vuotiaista suomalaisista noin 700 000.
Tästä johtuvien yhteiskunnallisten kokonaiskustannusten odotetaan nousevan lähes 9 miljardiin euroon.
Jos sairastumisia onnistutaan estämään elintapainterventioilla, kansanterveydelliset ja taloudelliset säästöt ovat merkittävät.
Kustannukset takaisin melko nopeasti
Samalla paranevat luonnollisesti myös terveys ja hyvinvointi yksilötasolla.
”Väestötasolla voitaisiin tuottaa 73 000–146 000 laatupainotettua lisäelinvuotta, kun T2D ja siihen liittyvien liitännäissairauksien ilmaantuvuutta saataisiin vähennettyä”, laskee professori Janne Martikainen.
Martikaisen tutkimusryhmä on tuottanut raportin mallinnukset.
Yhteiskunnan näkökulmasta kustannussäästöjä saavutetaan erityisesti kohdistamalla diabeteksen ehkäisytoimet työikäisiin ihmisiin.
Toisaalta interventioiden kohdentaminen iäkkäämmille tuottaa väestötasolla suhteellisesti enemmän laatupainotettuja lisäelinvuosia.
Tutkijat arvioivat, että elintapainterventioihin sijoitettava raha on mahdollista saada takaisin 3–12 vuodessa.
Käytännön toimiin ensi vuonna
T2D-ehkäisyhanketta vie nyt eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus.
Mukana on hankkeesta kiinnostuneita kuntia ja alueita.
”Kun hanke on osoittanut tuloksellisuutensa pilottikunnissa, toivomme, että voimme laajentaa sen mahdollisimman kattavasti koko Suomeen”, sanoo keskuksen johtaja Mika Pyykkö.
