Tieteellistä tietoa on saatavilla yhä enemmän ja suomalaiset ovat yhä koulutetumpia. Siitä huolimatta erilaiset uskomushoidot ja terveysharhat kasvattavat suosiotaan.
Energiahoidot ja enkeliterapia eivät ole ihmiselle haitallisia – siitä yksinkertaisesta syystä, että niillä ei ole mitään vaikutusta suuntaan tai toiseen.
Sen sijaan esimerkiksi hopeaveden käyttö on vaarallista. Viranomaiset ovat havahtuneet siihen, että ainetta myydään terveysväittämin mainostamalla sitä ”tehokkaaksi luonnon antibiootiksi”.
Hopeavettä kauppaavien yritysten nettisivuilla tuotteen kehutaan parantavan muun muassa reumaa ja ms-tautia.
Lisäksi hopeaa sisältävästä nesteestä väitetään olevan apua virusten ja bakteerien aiheuttamiin sairauksiin, jopa influenssaan ja sars-kuumeeseen.
Sisäisesti nautittuna hopea on kuitenkin yksiselitteisesti vaarallista.
”Elimistön kannalta hopea on myrkky, ei lääke”, muistuttaa toksikologian professori Kirsi Vähäkangas Itä-Suomen yliopistosta.
Väärää nostalgiaa
Historian saatossa ihminen on yrittänyt hoitaa sairauksiaan monenlaisilla rohdoksilla.
Nykyajan lääkeaineista ei kuitenkaan ole järkeä palata vanhoihin konsteihin. Niihin on turvauduttu aikoina, jolloin muutakaan ei ole ollut saatavilla eikä paremmasta ole edes tiedetty.
Kirsi Vähäkankaan mukaan tämän päivän ihmiset eivät käsitä, millaista elämä oli niinä aikoina, jolloin oli pakko pärjätä sen varassa, mitä luonnosta sai.
”Olisi hyvä perehtyä historiaan sen verran, että tajuttaisiin vaikkapa 1700–1800-lukujen elinolosuhteet. Keskimääräinen elinikä oli paljon matalampi, eikä infektiotauteihin ollut mitään hoitoja.”
Nostalgiaan ei professorin mukaan ole mitään syytä.
”Nyt meillä on hyvä terveydenhuolto, lämpimät asunnot ja paljon tutkittua tietoa lääketieteestä ja ravitsemuksesta.”
”Luonnollisuus” tehokas myyntivaltti
Toisaalta luontoakaan ei ole hylätty. Tätä nykyä ihminen osaa hyödyntää
sitä tieteen keinoin.
”Monet meidän nykyisistä lääkeaineistamme ovat luonnosta peräisin. Uusien antibioottien löytämiseksi seulotaan jatkuvasti kasveja, meriä ja maaperää.”
”Luonnollisuus” tieteen ja ”keinotekoisuuden” vastakohtana on silti tehokas
myyntivaltti.
Kansainvälisissä kuluttajatutkimuksissa on havaittu, että erityisesti yli 30-vuotiaat,
hyvin koulutetut naiset suosivat esimerkiksi erilaisia ravintolisiä ja kasvirohdosvalmisteita.
Luonnonmukaisuutta korostavien kansalaisten käsityksen mukaan rohdokset
olisivat jotenkin ”puhtaampia” kuin kemiallisesti valmistetut lääkeaineet.
Tosiasiassa lääkkeiden tuotantoa ja käyttöaiheita säädellään erittäin tarkasti,
kun taas kasvirohdosten turvallisuudesta ei ole takeita.
Lisäravinteet ja niiden kaltaiset valmisteet luokitellaan elintarvikkeiksi,
eikä niihin kohdistu samanlaista systemaattista valvontaa – etenkään etukäteen
– kuin lääkkeisiin. Mahdolliset haitat kuuluvat kuluttaja-asioiden piiriin.
Uskomushoitoja tarjoaville yrityksille tämä on oivallinen toimintaympäristö.
Juttu uskomushoidoista ilmestyi ensimmäisen kerran numerossa 4/2018. Lue koko juttu täältä.
