Pikkuväen pitkä odotus palkittiin, kun huvipuistot avautuivat. Muun muassa Särkänniemen laitteet ja muut pinnat on suojattu valokatalyysiin perustuvalla keksinnöllä, joka ottaa virukset hengiltä.
Koronakriisi on merkinnyt helsinkiläiselle Nanoksi Finland Oy:lle yrityksen historian ruuhkaisinta kevättä ja kesää.
”Lomia on jouduttu perumaan, ja lisää väkeä rekrytoidaan koko ajan”, naurahtaa toimitusjohtaja Jukka Laks.
Syypää vipinään on Nanoksin valokatalyysiin perustuva nanopinnoite, joka nitistää pinnalle päätyneet mikrobit, muun muassa koronaviruksen. Keksinnön kysyntä on äkisti roihahtanut moninkertaiseksi.
Yhtiön tyypillisiä asiakkaita ennen pandemia-aikaa olivat erilaiset korkean hygienian kohteet, kuten sairaalat, hoivakodit ja puhdastilat, joissa yrityksen asennustiimi käy käsittelemässä monenlaisia pintoja.
Nyt pinnoittajien työmatkat suuntautuvat isolta osin sinne, minne tavalliset kansalaiset menevät huvittelemaan.
”Olemme jo tehneet pinnoituskäsittelyt Tampereella Särkänniemessä, Helsingissä Korkeasaaren eläintarhassa ja Naantalissa Muumimaailmassa. Parhaillaan vuorossa ovat Hoplop-sisäleikkipuistot eri puolilla maata”, Laks kertoo.
Valokatalyysipinnoitteita on tilattu myös muun muassa kauppoihin, konttoreihin ja konserttikeskuksiin.
Loppukesälle ja syksylle toimitusjohtaja odottaa vielä uutta buumia, kun etätöistä lähisorvin ääreen palaaville halutaan rakentaa hygieeninen ympäristö.
Toimii siellä, missä näkee lukea kirjaa
Valokatalyyttiset pinnat tuottavat reaktiivisia happiyhdisteitä ilman hapesta ja vesihöyrystä, kun niihin osuu valoa.
Yhdisteet reagoivat edelleen lian, bakteerien, virusten ja muun orgaanisen aineksen kanssa ja tuhoavat niiden rakenteen.
”Lisäksi valokatalyysi puhdistaa sisäilmaa hapettamalla epämiellyttäviä hajuja aiheuttavia molekyyleja”, Laks sanoo.
Varhaiset valokatalyyttiset materiaalit tarvitsivat toimintaansa auringon ultraviolettisäteitä. Niitä käytettiin siksi lähinnä rakennusten ulkopinnoilla pitämässä seiniä ja ikkunoita puhtaina.
Nanoksin uuden sukupolven materiaali sen sijaan aktivoituu jo näkyvästä valosta eikä tarvitse suoraa säteilylähdettä.
Huonetilojen varjoisimmissakin paikoissa on sen verran sironnutta ja heijastunutta valoa, että pinnoite toimii.
”Nyrkkisääntö on, että jos valossa pystyy lukemaan kirjaa, se riittää pitämään valokatalyyttisen pinnan vapaana mikrobeista.”
Pää pyörälle mahdollisimman turvallisesti
Näsijärveen kurottuvassa Särkänniemessä näkisi hyvin lukea kirjaa niin ulkona kuin sisällä. Harva taitaa silti niin tehdä.
Kun poikkeustilasta on vihdoin päästy ja huviparatiisi avannut porttinsa, vierailijoiden ensisijainen tavoite on kieputtaa päänsä pyörälle mahdollisimman perusteellisesti.
”Meidän tavoitteemme taas on tarjota siihen mahdollisimman turvalliset puitteet”, linjaa operatiivinen johtaja Tiia Ojansivu Särkänniemi Oy:stä.
Yksi keskeisistä keinoista on pintahygienia. Ratkaisevat paikat on käsitelty niin, että ainakaan niistä ei korona tartu.
”Mietimme ensin, mitä kohtia asiakkaiden on joko pakko koskea tai mitä he luontaisesti koskettelevat”, Ojansivu kuvailee.
”Sitten ne pinnoitettiin kaikki, Näsinneulan hissipainikkeista huvilaitteiden turvakaariin ja käsijohteista ja kaiteista ravintoloiden tiskeihin ja alueen vessoihin.”
Myös Koiramäen vetolossi on saanut nanopinnoitteen, joka takaa nuorille lossareille turvalliset työskentelyolosuhteet.
Operatiivinen johtaja kiittelee erityisesti operaation sujuvaa toteutusta.
”Nanoksi toimi nopealla aikataululla. Asiantuntijat kartoittivat kohteen ja käsittelyurakka tehtiin ripeästi.”
Särkänniemessäkin noudatetaan koronakesänä turvavälejä. Puistoon otetaan vain rajallinen määrä väkeä kerralla, ja käsidesiä on tarjolla joka askeleella.
Näkymättömästä suojapinnoitteesta huvittelijat eivät välttämättä tiedä mitään.
”Se on kuitenkin tärkeä juttu sekä meille että heille”, Ojansivu sanoo.
”Aluetta tehosiivotaan jatkuvasti, mutta pinnoitteen ansiosta laitteita ei tarvitse puhdistaa ihan joka kävijän jälkeen. Näin kukaan ei joudu jonottamaan yhtään ylimääräistä.”
Tuotanto siirtymässä Tampereelle
Nanoksi Finlandin käyttämän pinnoitusaineen salaisuutena on titaanidioksidi, joka ”hieman doupattuna” katalysoi reaktion myös näkyvässä valossa.
Pinnoitettavaksi soveltuu Jukka Laksin mukaan liki materiaali kuin materiaali: kivi, metalli, keraami, puu ja erilaiset tekstiilit.
Paikoissa, jotka eivät varsinaisesti kulu ja joita ei kosketella, pinnoite on ”käytännössä ikuinen”. Muunlaiset pinnat vaativat säännöllistä käsittelyä.
”Kun kyseessä on kulutukselle altis kosketuspinta, suosituksemme on uusia pinnoitus vuoden välein.”
Nanoksi on patentoinut kehittämänsä ruiskutusmenetelmän, jolla pinnoite levitetään. Jatkossa yhtiö aikoo valmistaa myös varsinaisen pinnoitusaineen itse.
”Olemme tehneet sijoituksen Tampereen yliopiston spinoff-yritykseen Plasmonicsiin, joka käynnistelee jo tuotantolaitostaan. Tuotannon on määrä olla täydessä vauhdissa ensi keväänä.”
Päivi Ikonen
Kuvat: Särkänniemi Oy
