Lääkeyhtiö Orion uudistaa Turun-tehtaansa. Yhtiö pyrkii 17 miljoonan euron investoinnillaan vahvistamaan sekä Suomen lääkehuoltoa että omia vientivalmiuksiaan.
Orion tekee Turun tuotantolaitoksessaan sytostaattisia syöpälääkkeitä, joita myydään maailmanlaajuisesti.
Marraskuussa käynnistyneen uudistusurakan aikana tölkkilinjojen rinnalle lisätään läpipainopakkauslinja.
Monissa maissa suositaan juuri läpipainopakkauksia. Ne myös vastaavat Euroopan lääkeviranomaisten tulevia vaatimuksia.
Lisäksi Turussa laajennetaan ja modernisoidaan voide- ja liuosvalmistuksen osastoa, jonka tuotantomäärät ovat viime vuosina kasvaneet.
Investointiin sisältyy myös uusi puhdasvesijärjestelmä ja aluelämpökeskus.
Lämpökeskus on osa Orionin tavoitetta kutistaa energiakustannuksiaan ja pudottaa kasvihuonepäästöjään vuoteen 2025 mennessä peräti 75 prosenttia. Hiilidioksidipäästöt on vuoteen 2018 verrattuna saatu jo puolitettua.
Investointihankkeiden toteutukseen osallistuu noin 300 henkeä. Täyspäiväisesti ne työllistävät yli 50 urakoitsijan työntekijää.
Lääkekaapeissa riittänyt täytettä
Orion on laajan kotimaisen tuotantonsa ansiosta eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen toimija. Turussa yhtiön palveluksessa on noin 700 henkeä, joista reilut 400 työskentelee tuotannossa.
Yhtiö valmistaa kaikki patenttisuojaamansa alkuperäislääkkeet ja valtaosin myös niiden raaka-aineet Suomessa.
”Tämä on ihan huoltovarmuuskysymys. Huolehdimme merkittävästi suomalaisten lääkekaappien sisällöstä ja olemme osa terveydenhuollon ketjua”, toteaa yhtiön operatiivinen johtaja Liisa Hurme.
Hurme muistuttaa, että kriittisinä aikoina jokainen maa huolehtii lähinnä omistaan, mikä on koronavuonna ollut selvästi havaittavissa.
Suomi on ainakin toistaiseksi pärjännyt suhteellisen hyvin.
”Käsitykseni mukaan meillä lääketilanne oli haasteista huolimatta koronakeväänä kohtuullisen hyvä moniin muihin maihin verrattuna”, vahvistaa lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Koronakevään vientivaltti
Orion pyrkii jatkuvasti myös vahvistamaan vientipotentiaaliaan.
Siihen tarjoutui koronakeväänä poikkeuksellinen tilaisuus. Kun hengityskonepotilailla käytettävät tehohoitorauhoitteet alkoivat loppua Euroopasta, suomalaisyrityksen kehittämän rauhoitteen tilaukset roihahtivat.
Rauhoitteen vaikuttava aine tehdään yhtiön Oulun tehtaassa, injektioampullit Espoon Mankkaalla.
Kun vähemmän kriittisten lääkkeiden valmistusta siirrettiin alta pois ja tuotekehityksen väkeä koulutettiin ripeästi uudelleen tuotantotehtäviin, tehtaat pystyttiin pitämään toiminnassa ja tuotanto jopa moninkertaistamaan.
Tällainen onnistuu kuitenkin vain harvojen lääkkeiden osalta. Yleensä tuotantoketjut ovat monimutkaisia ja niiden muuttaminen hidasta.
Lisäksi ketjut johtavat usein Aasiaan, jossa syntyy iso osa maailman lääkkeistä ja etenkin niiden valmistusaineista. Monen aineen tuotanto lepää vain muutaman kaukaisen tehtaan varassa.
Halpatyövoimaa hyödyntävässä Aasiassa tehdään etenkin geneerisiä eli kopiolääkkeitä, joiden patentit eivät ole enää voimassa ja joiden valmistus on vapaata. Yksin Kiina tuottaa 80−90 prosenttia maailman antibioottien vaikuttavista aineista.
EU on tarttunut asiaan
Monimutkaiset tuotantoketjut ovat tietenkin myös haavoittuvia. Kun Kiina ja Intia alkuvuodesta asettivat rajoituksia lähtöaineiden viennille, Euroopassakin ilmeni ongelmia lääkkeiden saatavuudessa.
Tämä käynnisti EU:ssa keskustelun keinoista, joilla liiallisia riippuvaisuuksia voitaisiin vähentää, kertoo suomalaismeppi Miapetra Kumpula-Natri.
Uuden EU4Health-ohjelman puitteissa on nyt määrä vahvistaa lääkkeiden saatavuutta tulevien kriisien aikana. Se tapahtuu muun muassa varastointia kehittämällä.
Kumpula-Natri kertoo, että Euroopan komissiolta odotetaan vuoden loppuun mennessä uutta lääkestrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on löytää uusia keinoja tuotantoketjujen resilienssin vahvistamiseksi.
Eri maissa erilaisia järjestelmiä
Lääkehuolto on kuitenkin kunkin jäsenmaan omalla vastuulla. Asiaa auttaa, jos markkinoilla toimii monia yhtiöitä ja maassa on omaa monipuolista lääketeollisuutta, joka valmistaa myös lääkkeiden vaikuttavia aineita.
”Lääketeollisuus on EU:lle todella merkittävä tuotannonala, jonka toimintakyvystä ja kilpailukyvystä on pidettävä huolta”, Kumpula-Natri tähdentää.
Järjestelmät EU-maiden välillä vaihtelevat paljon. Esimerkiksi liian ankara hintakilpailu voi tehdä markkinasta arvaamattoman ja kaventaa niiden määrää, jotka haluavat markkinoilla toimia.
Huonossa järjestelmässä yhtiöiden ei kannata tarjota lääkkeitä myyntiin lainkaan. Muun muassa Norjassa on ollut huomattavia ongelmia lääkkeiden saatavuudessa, ja lääkeyrityksiä on kaikonnut maan markkinoilta kokonaan.
”Lääkemarkkinan oltava ennustettava”
Suomessa lääkärin määräämä lääke on vuodesta 2003 alkaen voitu vaihtaa apteekissa toiseen vastaavaan. Järjestelmä on tuonut sairausvakuutukselle ja potilaille jo yli miljardin euron säästöt.
Kela määrittelee hintaputket eli eurorajat sille, minkä hintaisiin valmisteisiin vaihto voidaan tehdä. Putken alaraja asetetaan alhaisimman hinnan esittäneen yhtiön tarjouksen perusteella, ja yläraja on vaihtokelpoisten lääkkeiden viitehinta. Hintaputki kavennettiin 50 senttiin vuonna 2017.
Lääkeyhtiöiltä järjestelmä ei saa varauksetonta kannatusta. Orionin kaupallisten toimintojen johtaja Janne Maksimainen näkee, että yrityksiä tulisi kannustaa pitkäjänteisyyteen.
Orion on viiden viime vuoden aikana satsannut kotimaan toimintoihinsa yhteensä 160 miljoonaa euroa, ja Suomi nähdään yhtiössä hyvänä paikkana investoida. Myös henkilöstö on täällä hyvin koulutettua ja sitoutunutta.
”Mutta lääkemarkkinan on oltava ennustettava ja ennakoitava, jotta investoiminen tänne kannattaa”, Maksimainen korostaa.
Hänen mielestään hintaputkea olisi syytä laajentaa. Myös epärehellinen hintakilpailu pitäisi saada kuriin.
”Jos yritys muodostaa hintaputken alhaisimmalla hinnalla, sillä täytyy sanktion uhalla olla velvollisuus myös toimittaa tuotetta. Sanktio voisi olla esimerkiksi kyseisen toimittajan sulkeminen tulevien putkien muodostamisesta”, hän esittää.
Vaikeita vaakakuppeja
Käytännössä asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen.
Vaikka sanktiot saattavat suosia toimitusvarmuudeltaan parempia toimijoita, pahimmassa tapauksessa niiden pelko voi myös karkottaa toimijoita markkinoilta, sillä kaikki valmistukseen vaikuttavat tekijät eivät aina ole yritysten hallittavissa.
Ratkaisevaa on, miten ja millä ehdoilla yksittäisiä toimenpiteitä toteutetaan ja mitä niiden ympärillä tapahtuu.
”Lääkemarkkina on monimutkainen kokonaisuus, jossa on tärkeää hahmottaa, miten eri toimet vaikuttavat toisiinsa”, lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen sanoo.
Suomessa on juuri alettu panna toimeen lääkehuollon tiekarttaa eli pitkän aikavälin suunnitelmaa järjestelmän kehittämiseksi.
”Olennaista on huolehtia yhtä aikaa sekä lääkkeiden kohtuuhintaisuudesta että niiden käytännön saatavuudesta. Lisäksi pitäisi ylläpitää geneerinen lääkemarkkinamme kiinnostavana toimijoille.”
Katja Pulkkinen
(Kuva: Orion Oyj) Orionin Turun tuotantolaitoksessa tehdään muun muassa syöpälääkkeitä ja eläinlääkkeitä.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
