Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden metsiin tarkoitetun täsmälannoitteen, joka on koostettu biokaasulaitoksen kompostista ja polttolaitoksen tuhkasta.
Komposti sisältää runsaasti fosforia ja orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä, jotka molemmat ovat tärkeitä kasviravinteita. Polttolaitoksen tuhkassa taas on kaliumia.
Putretiksi nimetyssä lannoitteessa pysyy mukana myös hiili, joka puolestaan on hyvä maanparannusaine.
Uuden kierrätyslannoitteen valmistus kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin keinolannoitteiden tuotanto.
Tuotteen koko ilmastovaikutus on alustavien laskelmien mukaan vain noin 11 prosenttia keinolannoitteesta, jonka valmistamiseen tarvitaan kemikaaleja, kuten typpeä sisältävää ureaa, sekä maaperästä louhittua fosforia.
Idea lähti kompostivuoresta
RaKiKy-tutkimushanke käynnistyi vuonna 2018. Sen pontimena toimi valtava kompostimäärä, joka syntyy Labio Oy:n biokaasun tuotantolaitoksessa Lahdessa.
Laitos on lajissaan Suomen suurin.
Kompostissa on erilliskerättyä biojätettä ja vedenpuhdistamon yhdyskuntalietettä, joista on ensin otettu talteen biokaasua mädätysprosessissa. Syntyvä mädäte hygienisoidaan kompostoimalla.
”Kompostia tulee Lahden seudulla 20 000 tonnia vuodessa”, kertoo tohtorikoulutettava Antti Pietiläinen.
”Aiemmin sitä on levitetty pelloille, mutta nykyään viljanostajat eivät kelpuuta viljaa, jonka lannoitteessa on mukana yhdyskuntalietettä. Siksi sille piti keksiä uutta käyttöä.”
Lannoitteessa käytettävä tuhka on peräisin Lahti Energia Oy:n puunpolttolaitoksesta.
Ongelmana vielä mikromuovi- ja lääkejäämät
Tutkijoiden tavoitteena on, että Putretin suuren mitan tuotanto käynnistyisi kahdessa vuodessa ja sen levittäminen päijäthämäläisiin metsiin viidessä vuodessa.
”Paikallisen lannoitetarpeen täyttäminen nielisi 7 000 tonnia kompostia. Toki haluaisimme, että koko 20 000 tonnia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää Putrettina”, sanoo professori Olli Dahl.
Ongelmana ovat kuitenkin vielä kompostin sisältämät muovi- ja lääkejäämät.
Mikromuoveja päätyy puhdistamolietteeseen esimerkiksi keinokuituisten vaatteiden pesuvesistä sekä teollisuudesta. Niiden poistamiseen tutkijat ovat jo miettineet prosessin.
”Lääkejäämien hallinta tarvitsee vielä lisätutkimusta”, Dahl toteaa.
Hänen mukaansa vaaraa kertymisestä ympäristöön ei kuitenkaan ole, sillä vähäiset lääkejäämät hajoavat muutamassa vuodessa, ja metsien lannoitusväli on 40 vuotta.
Putretin metsäkäyttö edellyttää myös lakimuutosta, sillä Suomessa metsiä ei saa lannoittaa orgaanisella kierrätyslannoitteella. Tuhkan käyttö sellaisenaan on jo sallittu.
Kaksivuotisen RaKiKy-projektin toteuttivat yhdessä Aalto-yliopiston kanssa Luonnonvarakeskus ja Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy.
(Kuva: Promedia/Jani Wallenius) Kaliumpitoinen tuhka ja komposti yhdistettiin toisiinsa yksinkertaisella sekoitusprosessilla.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
