Aivojen hermosolut voivat käyttää polttoaineenaan myös rasvaa, eivät ainoastaan sokeria.

Yllättävä tieto solujen aiemmin tuntemattomasta energialähteestä saattaa mahdollistaa uusien hoitojen kehittämisen vakaviin aivosairauksiin.

Vakiintuneen tiedon vastaisen havainnon tekivät australialaisen Queenslandin yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat, joiden tulokset on julkaistu Nature-lehdessä.

Hankkeen johtajan, Australian biotekniikan ja nanotekniikan instituutin tutkijan  Merja Joensuun mukaan löydös on mullistava.

Tutkijoiden hämmästykseksi paljastui myös, että hermosolut muodostavat itse rasvoja kierrättämällä omia osiaan, kun energiantarve on suuri. Prosessin mahdollistaa DDHD2-proteiini.

Rasvahappovalmiste sai vialliset solut elpymään

DDHD2-proteiini ei toimi kunnolla perinnöllisessä HSP54-nimisessä aivosairaudessa, joten sairastuneen hermosolut eivät kykene muodostamaan rasvoja. Potilaiden liikunta- ja ajattelukyky alkaa siksi heikentyä jo nuorena.

Tutkijat onnistuivat kuitenkin elvyttämään laboratoriossa viljeltyjen viallisten hermosolujen energiantuotannon ja toiminnan antamalla niille rasvahappovalmisteita.

”Näytimme, että terveet hermosolut käyttävät energianlähteenä rasvoja. Kun tämä reitti katkeaa HSP54:n kaltaisissa sairauksissa, vahingot voidaan ehkä estää tai korjata rasvahappopohjaisella terapialla”, Merja Joensuu sanoo.

”Voisi mullistaa ihmisten elämän”

Tutkimusryhmä aikoo seuraavaksi testata rasvahappohoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta esikliinisissä malleissa, jotka vaaditaan ennen eläimillä ja ihmisillä tehtäviä kokeita.

Tutkijoiden tarkoitus on myös selvittää, voiko rasvoihin pohjautuvaa hermosolujen toimintaa hyödyntää muiden parantumattomien aivosairauksien hoitamisessa.

”Läpimurto voi mullistaa paitsi alan käytännöt myös ihmisten elämän”, sanoo dosentti Giuseppe Balistreri Helsingin yliopistosta.

Päivi Ikonen