Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet pitsinnypläykseen perustuvia tekstiilirakenteita, jotka voivat muuttaa muotoaan ympäristön mukaan.
Nypläystekniikan avulla syntyy aktiivisia materiaaleja, jotka kykenevät reagoimaan ympäristön muutoksiin.
Perinteisessä pitsinnypläyksessä yksittäisten lankojen kulkua ohjataan tarkasti yksitellen. Rakenteessa mutkitellessaan ne muodostavat monimutkaisiakin kuvioita.
Nypläys antaa tutkijoille mahdollisuuden luoda rakenteita, jollaisia kudonta- ja neulontatekniikoilla ei voisi toteuttaa, kuvailee väitöskirjatutkija Maija Vaara.
Materiaali reagoi lämpötilan vaihteluun
Aallon tutkimuksessa hyödynnetään yhtenä aktiivisena materiaalina joustavaa, kumimaista nestekide-elastomeeria LCE:tä, joka kutistuu lämmitettäessä ja palaa lämpötilan laskiessa alkuperäisiin mittoihinsa.
Jotkin aktiiviset materiaalit reagoivat esimerkiksi kosteuteen tai valoon.
Tutkijoita kiinnostaa erityisesti se, miten materiaalin ominaisuudet ja tekstiilirakenteen geometria vaikuttavat yhdessä rakenteen käyttäytymiseen. Asiaa voidaan tutkia mallintamalla.
Muotoaan muuttavilla tekstiileillä voi olla monenlaisia käyttötarkoituksia.
”Esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden yleistyessä voisimme tulevaisuudessa suunnitella vaatteen, joka säätelee lämpötilaa automaattisesti: kylmässä rakenne tiivistyy ja lämpötilan noustessa avautuu”, Vaara kuvailee.
”Samankaltaisia rakenteita voisi ajatella myös esimerkiksi maaperän kosteuden säätelyyn.”
Tekstiilistä voisi syntyä vaikka transistori
Pitsinypläyksen käyttö tutkimuksessa juontaa juurensa Maija Vaaran kiinnostuksesta suomalaisiin perinteisiin käsityötekniikoihin. Hän on opiskellut käsityötiedettä ja etnologiaa Helsingin yliopistossa.
Vuodesta 2021 Vaara on työskennellyt professori Jaana Vapaavuoren tutkimusryhmässä Aalto-yliopiston kemian ja materiaalitieteen laitoksessa.
”Pitsinypläys on erityisen kiinnostavaa, koska siinä tekstiilirakenteen muotoa voidaan muuttaa ilman, että sen kokonaispinta-ala muuttuu”, Vapaavuori kuvailee.
”Tässä työssä osoitamme, miten tätä ominaisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi täysin tekstiilipohjaisen transistorin rakentamisessa.”
Päivi Ikonen
Aiheesta aiemmin:
Älykangas kuin kuminauha – muuttaa muotoaan lämpötilan mukaan
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
