Allergiasoluina tunnetuilta syöttösoluilta puuttuu reseptori, joka havaitsee lääkeaineen. Tutkijat yllättänyt löydös voi selittää, miksi tietyt allergialääkkeet eivät toimi kunnolla.
Uuden havainnon allergiasolujen toiminnasta tekivät Oulun ja Tampereen yliopistojen tutkijat, joiden tulokset julkaisi Journal of Leukocyte Biology -lehti.
Hiirillä tekemässään tutkimuksessa he huomasivat, että syöttösoluissa ei esiinny lainkaan IL-13-sytokiinin reseptoria. Solut eivät siksi reagoi ympäristössään esiintyvään IL-13-sytokiiniin.
Sytokiinit ovat elimistön omia tulehdusvälittäjäaineita, joilla on tärkeä rooli allergisessa tulehduksessa. Juuri IL-13 on keskeinen tulehdusta ylläpitävä välittäjäaine.
Joissakin lääkehoidoissa käytetään IL-13-sytokiinia neutraloivia vasta-aineita, mutta suomalaislöydön perusteella ne näyttävät olevan hyödyttömiä.
”Mikäli osoittautuu, että allergisten henkilöiden syöttösolut ovat IL-13-reseptorin suhteen negatiivisia, on selvää, että tämä hoito ei vaikuta syöttösoluihin”, vahvistaa professori Ilkka Junttila Oulun yliopistosta.
”Se voisi tuoda selvyyttä siihen, miksi IL-13:a neutraloiva hoito on kliiniseltä teholtaan ollut osin pettymys.”
Uutta selvitettävää riittää
Aiemmin on oletettu, että vain hiirten T-soluilta puuttuu IL-13-reseptori. Syöttösolujen reseptoripuutos oli hämmästyttävä löytö siksikin, että muut solut toimivat odotetusti.
”Kun vertailukohtana olivat syöttösolujen lähisukulaiset, basofiilit tai makrofagit, nämä vastasivat IL-13-sytokiinille hyvin”, Junttila kertoo.
”Käyttämällä erilaisia poistogeenisiä hiirimalleja osoitimme, että juuri IL-13-reseptorin puutos syöttösoluissa aiheuttaa kyvyttömyyden vastata sytokiiniin. Nämä solut eivät siis kykene havaitsemaan sytokiinia, jota ne itse tuottavat runsaasti allergisen tulehduksen aikana.”
Tutkijoiden mukaan seuraavaksi on tärkeä selvittää, toimivatko ihmisen syöttösolut samoin kuin hiiren syöttösolut.
Toinen tutkittava asia on se, onko IL-13-reseptorin ilmentyminen syöttösoluissa muuttunut allergioissa tai harvinaisemmissa syöttösoluihin liittyvissä sairauksissa. Sellainen on esimerkiksi eriasteisia ihomuutoksia aiheuttava mastosytoosi.
Allergiat yhä yleisempi riesa
Allergiat lisääntyvät jatkuvasti varsinkin kehittyneissä teollisuusmaissa.
Suomessa sairastaa esimerkiksi allergista astmaa liki 300 000 henkeä. Allergisessa astmassa IL-13 aiheuttaa muun muassa keuhkoputkien sileiden lihassolujen supistumista ja hengenahdistusta.
Vaikka allergiat ovat yhä yleisempiä, allergisen tulehduksen molekyylitason mekanismit ovat vielä osin tuntemattomia. Niitä tutkitaan aktiivisesti, jotta sairauksiin voitaisiin löytää uusia, parempia lääkeaineita.
(Kuva Mikko Törmänen/Oulun yliopisto) Syöttösoluja on runsaasti etenkin ihossa ja limakalvoilla, joilla ne joutuvat kosketuksiin ulkoisten taudinaiheuttajien ja allergeenien kanssa.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
