Merentutkimusalus Aranda tekee tällä viikolla työtään Utön eteläpuolella. Suomen ympäristökeskuksen, Rajavartiolaitoksen ja Museoviraston asiantuntijat tutkivat vuonna 1941 uponneen panssarilaiva Ilmarisen hylkyä mahdollista öljynpoisto-operaatiota varten.
Hylyn tankeissa arvioidaan olevan noin 100 000 litraa kevyttä polttoöljyä.
”Panssarilaiva Ilmarisen hylky on merkittävä ympäristöriski”, sanoo projektipäällikkö Tommi Kontto Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.
”Mikäli se alkaisi vuotaa öljyä, öljy ajautuisi kohti Suomen rannikkoa ja Saaristomerta, jos tuuliolosuhteet olisivat tyypillisiä. Vuotava öljy olisi vaaraksi meriluonnolle.”
Jos öljytankkien tyhjentämiseen päädytään, operaatio on tarkoitus kilpailuttaa ja toteuttaa vuoden 2024 aikana.
Hylky mallinnetaan jatkotoimenpiteitä varten
Ilmarinen vajosi jatkosodan aikana mereen ajettuaan miinaan. Laivan hylky makaa noin 80 metrin syvyydessä osittain pohjamutaan uponneena. Työskentely näin syvällä asettaa tutkimuksille haasteita.
Tutkijoiden tarkoitus on laatia hylystä 3d-malli jatkotoimenpiteitä varten ja selvittää, kuinka öljyn poisto hylystä onnistuisi. Mallintamisessa käytetään Arandan hydroakustisia laitteistoja, ja lisäksi Ilmarista kuvataan sukellusrobotilla.
Matkan aikana tutkijat ottavat vesi- ja sedimenttinäytteitä hylyn ympäriltä, mutta itse hylkyyn ei kajota, sillä se kuuluu hautarauhan piiriin.
Jos tankit päädytään myöhemmin tyhjentämään, hautarauha varmistetaan myös operaation aikana.
Suomen aluevesillä lähes 30 riskihylkyä
Suomen aluevesillä meren pohjassa makaa arvioiden mukaan yli tuhat hylkyä. Suuressa osassa niistä voi olla jäljellä merkittäviä määriä öljyä tai muita ympäristölle vaarallisia aineita.
Liki 30 korkean riskin hylkyä on ruostumassa puhki tai sijaitsee lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.
Panssarilaiva Ilmarisen tutkimukset tehdään osana ympäristöministeriön Hylkyjen saneeraus vesiensuojelun tehostamisohjelmassa -hanketta.
Projektissa on tähän mennessä saneerattu neljä hylkyä: ruoppaaja Veli Hangon edustalla, kuivalastialukset Hanna-Marjut ja Fortuna Kihdin selällä sekä moottorialus Beatris Iniön selällä. Tyhjennysoperaatioista vastasi Merivoimat.
(Kuva Museovirasto) Vuonna 1931 rakennettu rannikkopanssarilaiva Ilmarinen toimi uppoamiseensa saakka Suomen laivaston lippulaivana.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.