Uusi AlgaTech-laitos hyödyntää erilaisia ravinteikkaita jätevesiä, joiden avulla leväbiomassa kasvaa ekologisesti ja kustannustehokkaasti.
Kiertotalouteen perustuvaa mikrolevän tuotantojärjestelmää kehittää Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian ryhmä. Mikrolevä saadaan Itämerestä ja suomalaisista järvistä.
Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan sijoitettu reilun kuutiometrin kokoinen fotobioreaktori on Suomen suurin bioteknologian tutkimus- ja testikäyttöön tarkoitettu laite.
”Fotobioreaktorissa levän kasvatuksessa hyödynnetään maatalouden ja teollisuuden sivuvirtoina syntyvää ravinnepitoista jätevettä”, kertoo professori Yagut Allahverdiyeva-Rinne tiedotteessa.
AlgaTech-laitos on osa EU-rahoitteista Realm-hanketta, joka edistää levien hyödyntämistä maataloudessa.
Levä sopii moneen tarkoitukseen
Leväntuotannon kehitys on Suomessa ollut hitaampaa kuin muualla Euroopassa, sillä levien kasvattaminen pohjoisen kylmissä ja pimeissä oloissa on haastavaa.
Turkulaiset pyrkivätkin saamaan aikaan erityisesti Suomen ilmastoon sopivan viljelymallin.
Valmista leväbiomassaa voidaan hyödyntää muun muassa rehuna sekä erilaisten kemikaalien ja polttoaineiden lähteenä.
”Tutkimuksessamme selvitämme parhaillaan eri levälajeille soveltuvia käyttökohteita, esimerkiksi innovatiivisina kasvibiostimulantteina tai biokasvinsuojeluaineina”, Allahverdiyeva-Rinne kertoo.
Jätteetön tuotantoprosessi
Leväntuotannon ensimmäisessä vaiheessa kasvihuoneesta tuleva jätevesi käy läpi esikäsittelyn, jossa siitä poistetaan epäpuhtaudet.
Sen jälkeen vettä ja hiilidioksidipitoista ilmaa johdetaan reaktorin kasvatusputkistoihin, joita valaisevat sekä luonnonvalo että led-valo.
Tasaisessa lämmössä levät kasvavat nopeasti. Valmista satoa korjataan päivittäin. Veden poistamisen jälkeinen lopputuote on tiivistä, kuivaa leväbiomassaa.
Jos vedessä on vielä jäljellä ravinteita, se voidaan palauttaa takaisin kiertoon, joten prosessissa ei synny jätettä.
”Iso reaktori toimii validointilaitteistona, jolla varmistamme teollisuudelle potentiaalisten tuotteiden optimaalisimmat tuotantotavat. Tätä ennen olemme jo testanneet prosessia pienemmillä koereaktoreilla”, kertoo erikoistutkija Sema Sirin.
Testissä myös suora ilman talteenotto
Tutkijoiden tavoitteena on käyttää AlgaTechiä myös uusien bioteknisten prosessien laajentamiseen, muun muassa kemikaalien ja elintarvikkeiden tuottamiseen muunnetuista mikro-organismeista.
Ryhmä testaa kasvihuoneessa myös suoraa ilman talteenottoa (Direct Air Capture, DAC).
Twenten yliopiston yhteistyökumppaneiden toimittama yksikkö kerää ilmasta hiilidioksidia, jonka se syöttää leväviljelmille.
”Kun otetaan huomioon, että yksi kilo levää voi sitoa 1,8 kiloa hiilidioksidia, tämä konsepti edistää merkittävästi hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä”, Allahverdiyeva-Rinne sanoo.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Kestävän bioteknologian ja vihreän kemian tutkija palkittiin
Syanobakteereista tehty biofilmi tuottaa kestävää etyleeniä
Fotosynteettiset solutehtaat toimivat nanosellussa
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla messulippupaketin arvontaan!
