Suomalaishankkeessa kehitetään uusia materiaali-innovaatioita molekyylimallinnuksen avulla.
MM-IRD (Molecular Modelling in Industrial Research and Development) -hankkeen takana ovat Aalto-yliopisto, Kemira, Vaisala, Canatu, Elastopoli ja Damicon Kraa.
Aalto-yliopiston tutkijat luovat laskennallisen mallin, joka näyttää materiaaleihin liittyvät kemialliset ilmiöt atomien tasolla.
”Malli voi kertoa esimerkiksi, mitä tapahtuu, kun sensorimateriaali reagoi kaasumolekyylin kanssa”, kertoo apulaisprofessori Antti Karttunen.
”Visuaalisesta mallista yritykset näkevät, mitä atomitasolla käytännössä tapahtuu.”
Mallintamalla voidaan myös ennustaa laboratoriokokeiden etenemistä.
Uusia ja parempia tuotteita
Canatu on mukana hankkeessa kehittämässä seosaineita, jotka maksimoivat hiilinanonuppuverkon sähkönjohtavuuden kaikissa olosuhteissa.
Hiilinanonuppumateriaalilla on runsaasti sovellusmahdollisuuksia eri toimialoilla.
Äärimmäisestä sähkönjohtokyvystä on hyötyä esimerkiksi lämmityselementtisovelluksissa, joita Canatu kehittää autoteollisuuden tarpeisiin.
”Niillä varmistetaan muun muassa kuljettajaa avustavien ADAS -järjestelmien toimivuus kaikissa sääolosuhteissa”, kuvailee yhtiön teknologiajohtaja Ilkka Varjos.
Säästää aikaa ja rahaa
Molekyylimallinnus säästää hankkeen toimijoiden mukaan sekä aikaa että rahaa.
Mallin avulla tuotekehittäjät voivat testata kymmeniä tai satoja materiaalivaihtoehtoja ja sitten valita kokeelliseen työhön niistä lupaavimmat.
Suomessa molekyylimallinnusta on tähän asti hyödyntänyt teollisuudenaloista lähinnä vain lääketeollisuus. Muualla maailmassa molekyylimallinnuksella on merkittävä rooli kemian- ja teknologiateollisuuden tuotekehityksessä.
MM-IRD-hanketta rahoittaa Business Finland.
Kuvassa kiteistä sellulosaa atomitasolla. Kuva: Antti Karttunen
