Liikenteen sähköistyminen ei riitä pudottamaan liikenteen päästöjä tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan kuluvan vuosikymmenen tehokkain keino on lisätä nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun sekä tulevaisuuden synteettisten sähköpolttoaineiden käyttöä.
Tähän tulokseen päätyy konsulttiyhtiö Afryn tekemä selvitys, jonka tilaajana oli Bioenergia ry.
Yhdistyksen mukaan nykytilanteessa olisi myös pidettävä kiinni kansallisesta uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Velvoite ilmoittaa uusiutuvien aineiden vähimmäisosuuden, joka liikennepolttoaineen jakelijoiden on vuosittain toimitettava kulutukseen.
Vuoden 2022 jakeluvelvoitteeksi oli asetettu 19,5 prosenttia, mutta korkeiden energiahintojen vuoksi sitä alennettiin kesällä loppuvuoden ajaksi 12 prosenttiin.
Hallituksen esityksen mukaan alennus jatkuisi myös ensi vuonna, millä on vaikutuksensa kaavailtuihin tuotantoinvestointeihin. Vuosille 2023–2025 on suunnitteilla kapasiteetti, joka tuottaa terawattitunnin verran biometaania ja sähköpolttoaineita. Myös nestemäisten biopolttoaineiden kapasiteettia on suunniteltu lisättäväksi.
”Jakeluvelvoite on tarjonnut alan yrityksille vakaan, ennustettavan politiikan sekä varman investointiympäristön. Biopolttoaineisiin kohdistuvat investoinnit ovat täysin riippuvaisia jakeluvelvoitetta koskevista päätöksistä”, sanoo Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka tiedotteessa.
Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa liikenne täysin fossiilittomaksi vuoteen 2045 mennessä.
(Kuva Bioenergia ry) Vuonna 2020 Suomessa vähennettiin liikenteen päästöjä 1,2 miljoonaa tonnia nestemäisten biopolttoaineiden avulla, sanoo toimitusjohtaja Harri Laurikka.