Biopolymeerit imevät hyvin fosforia maatalouden valumavesistä. Tämä selviää Suomen ympäristökeskuksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimushankkeen alustavista tuloksista.
Biopolymeereihin perustuvalla vedenkäsittelymenetelmällä fosfori saadaan sidottua lietteeseen, joka voidaan kierrättää lannoitteeksi.
Biopolymeerit, kuten kitiini, tanniini, ligniini ja tärkkelys, ovat eliöiden biologisten prosessien tuottamia orgaanisia molekyylejä, joita voidaan jalostaa ja käyttää saostuskemikaaleina vesien käsittelyssä.
Biopolymeerillä saostettu fosforipitoinen liete on biohajoavaa, jolloin kasvit voivat helpommin käyttää siihen sitoutuneita ravinteita.
Fosforipitoisuus putosi puoleen
Tutkimuskumppanit tekivät maastokokeita tanniinipohjaisella biopolymeerillä Saarijärvellä Tarvaalan biotalouskampuksen kosteikolla ja siikajokelaisella maatilalla kesällä 2018.
Molemmissa kohteissa biopolymeerikäsittely vähensi vesien fosforipitoisuutta keskimäärin noin puoleen alkuperäisestä.
Fosforia voidaan pidättää valumavesistä myös perinteisellä kemiallisella saostuksella, esimerkiksi ferrosulfaatilla.
Kemiallisessa saostuksessa syntyvä liete sisältää kuitenkin raskasmetalleja, useimmiten rautaa tai alumiinia. Tämä rajoittaa syntyvän lietteen käyttöä lannoituksessa.
Maastokokeet jatkuvat kesällä 2019. Hankkeen kokonaistulokset julkaistaan vuoden 2019 lopussa.
