Desinfiointiin käytettävät ultraviolettilamput huonontavat sisäilman laatua, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus.

Aina kun desinfioivat uv-lamput syttyvät, sekä kaasujen että pienhiukkasten pitoisuudet huoneilmassa nousevat huomattavasti.

Tämä selvisi Helsingin yliopiston aerosolifysiikkalaboratorion mittauksissa. Tutkijat mittasivat muodostuvien kaasujen ja pienhiukkasten pitoisuuksien lisäksi niiden koon ja kemiallisen koostumuksen.

”Toteutimme tietääksemme ensimmäisen kokeellisen tutkimuksen, jossa UVGI-laitteen vaikutuksia tutkitaan sisäilman ilmanlaadun kannalta”, kertoo väitöskirjatutkija Frans Graeffe yliopiston ilmakehätieteen keskuksesta Inarista.

Kun uv-lamput sammutettiin, sekä hiukkasmäärät että kaasujen pitoisuudet alkoivat laskea. Pitoisuudet kuitenkin palasivat alkuperäiselle tasolle vasta 30–40 minuutin kuluttua.

”Huoneen puhdistuksen jälkeen olisi parempi odottaa jonkin aikaa ennen sinne menemistä, tai sitten huoneeseen menevä henkilö voisi suojautua esimerkiksi tarpeeksi tehokkaalla hengityssuojaimella”, Graeffe sanoo.

Tappaa tehokkaasti koronan ja muut taudinaiheuttajat

Sisätilojen puhdistaminen UVGI-menetelmällä (ultraviolet germicidal irradiation) eli ultraviolettivalolla on tutkitusti tehokas tapa tuhota erilaisia taudinaiheuttajia, kuten uutta koronavirusta sars-cov2:ta.

Bakteerit ja virukset kuolevat, kun ne altistetaan uv-säteilylle korkeaenergeettisten lamppujen avulla.

Koronapandemia toi tarpeen desinfioida suuria määriä sekä ilmaa että erilaisia pintoja. Esimerkiksi sairaalat ovat viime aikoina lisänneet niin sanottujen UVGI-puhdistusrobottien käyttöä. Tutkijat hyödynsivät koeasetelmassaan juuri sairaaloissa käytettävää UVGI-laitetta.

Sama UVGI-menetelmä on yleistynyt myös muissa, sekä yleisissä että yksityisissä tiloissa. Niissä hyödynnettävä säteily on testattua laitetta heikompaa, mutta toisaalta säteilytys jatkuu pidempään.

Koska uv-lamppujen aiheuttamien kaasujen ja pienhiukkasten muodostumismekanismit ovat mutkikkaita, tuloksista ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä eri ympäristöistä.

Lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat muun muassa UVGI-laitteen teho, säteilyaika ja säteilyn aallonpituus sekä puhdistettavan huoneen koko ja ilmanvaihto. Uv-lamppujen vaikutuksia hengitysilmaan pitäisi tutkijoiden mukaan kuitenkin selvittää tarkemmin.

Helsinkiläistutkimuksen tulokset ovat ilmestyneet ACS:n Environmental Science and Technology Letters -julkaisussa.

(Kuva Scanstockphoto) Uv-säteilyllä voidaan tuhota tehokkaasti taudinaiheuttajia, mutta jatkossa on otettava huomioon myös lamppujen vaikutus hengitysilmaan, tutkijat sanovat.

Aiheesta aiemmin:

Pintojen desifiointilaite puree myös koronaan

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.