Euroopan kemikaalivirasto Echa on julkaissut rekisteröijille ohjeen siitä, kuinka ihoherkistävyyden arvioimiseen voidaan käyttää eläinkokeita korvaavia menetelmiä.
Kemikaaliviraston ohjeilla voidaan sekä vähentää eläinkokeita että samalla suojata ihmisiä aineiden aiheuttamilta allergioilta.
Viraston ohjeet perustuvat OECD:n kesällä 2021 julkaisemaan ohjeistukseen aiheesta.
OECD:n ohjeistus linjaa ensimmäisen kerran, kuinka ihoherkistävyyttä voidaan arvioida in silico -menetelmin eli tietokantojen ja mallintamisen avulla. Sopiva työkalu on esimerkiksi Echan ja OECD:n yhdessä kehittämä QSAR.
EU:n kemikaaliasetus Reach edellyttää, että valmistajat ja maahantuojat rekisteröivät virastoon aineet, joita tuotetaan tai myydään unionialueella yli tonnin verran vuodessa.
Rekisteröijän täytyy kuvata aineen riskit ja vaarat, muun muassa myrkyllisyys, mikä usein edellyttää erilaisia tutkimuksia. Ihoherkistävyys on yksi kemikaalien vaaraluokista. Ihoa herkistävä kemikaali aiheuttaa ihoallergiaa.
Merkittävä askel
Echan vaaranarvioinnin osaston johtaja Mike Rasenberg kuvaa ohjeita tärkeäksi merkkipaaluksi vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönotossa.
Ohjeistuksen avulla ihmisten suojaaminen ihoherkistymistä aiheuttavilta aineilta on mahdollista toteuttaa jopa täysin ilman eläinkokeita.
Kemikaalivirasto on ollut aktiivisesti kehittämässä ohjeita yhdessä OECD:n, Euroopan komission tutkimuskeskus JRC:n ja muiden organisaatioiden kanssa.
Ohjeiden avulla pyritään määrittämään uusin menetelmin, milloin aine tulee laskea ihoherkistäjäksi ja miten voimakkaasta ihoherkistäjästä on kyse. Luokittelua vaatii Reach-asetus.
Jos aine saadaan määriteltyä ihoherkistäväksi ja myös sen voimakkuus luokiteltua, lisätestausta LLNA-kokeella ei tarvita.
LLNA-testi on hiirillä tehtävä paikallinen imusolmukemääritysmenetelmä, jota nykyään käytetään ihoherkistävyyden ja sen voimakkuuden tutkimiseen.
Täydentävät in vitro -kokeita
Ihoherkistävyyden tutkimiseen on vuodesta 2017 alkaen pitänyt ensisijaisesti käyttää in vitro -menetelmiä. Niissä aineita ei testata elävässä eläimessä vaan ”koeputkessa” kudoksilla, jotka ovat peräisin eläimistä tai ihmisistä.
Kaikista aineista ei kuitenkaan saada in vitro -menetelmillä riittävän tarkkaa tietoa.
Rekisteröijä, joka on jo toimittanut aineesta in chemico ja in vitro -datan mutta ei ole varma, ovatko tiedot riittäviä, voi nyt kokeilla ainetietojen täydentämistä vaihtoehtoisilla menetelmillä.
Jos niillä saadaan aineesta tarpeeksi lisätietoa, uuden datan voi viedä rekisteröintiasiakirjoihin.
Jos vaihtoehtoiset menetelmät eivät tuota tarvittavaa tietoa, rekisteröijä voi joutua tekemään lisäkokeita tai soveltamaan todistusnäyttöön perustuvaa lähestymistapaa. Ohjeistus auttaa valitsemaan jatkotestaamiseen sopivimmat menetelmät.
Tuhansia ihoherkistäviä aineita
Aineiden rekisteröintien yhteydessä Echaan on kertynyt runsaasti tietoa Euroopassa käytettävistä kemikaaleista. Nykyisten tietojen mukaan unionin markkinoilla on yli 14 000 ainetta, joilla on jonkinlaisia ihoherkistävyyteen viittaavia ominaisuuksia.
On arvioitu, että jopa viisi miljoonaa eurooppalaista on herkistynyt esimerkiksi kemikaaleille, joita on tekstiili- ja nahkatuotteissa. Vuosittain arvioidaan tapahtuvan noin 180 000 uutta herkistymistä.
Monien herkistävien aineiden käyttöä on jo jollain tavalla rajoitettu.
Mepit haluavat vähentää eläinkokeita
EU:ssa on käytetty kemikaalien turvallisuusarvioinneissa miljoonia eläimiä. Monien aineiden tutkimiseen tarvitaan eläimiä edelleen.
Syynä on, että tietyistä aineryhmistä ei ole vielä riittävästi tietoa luotettavien koneoppimismallien rakentamiseen. Näin ei myöskään voida toteuttaa tietokoneavusteisia, kemikaaliryhmien väliseen ristiinluentaan perustuvia arviointeja.
Vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät kuitenkin kehittyvät, ja niiden kirjo laajenee. Myös eläinkokeista tehdään vähemmän kärsimystä tuottavia. Esimerkiksi LLNA-testillä pyritään korvaamaan aiemmat, hyvin kivuliaat marsukokeet.
EU:n uuden kemikaalistrategian on pelätty lisäävän eläinkokeiden tarvetta, sillä kemikaalien turvallisuusvaatimuksia aiotaan kiristää ja aineiden terveysvaikutuksista tuottaa aiempaa tarkempaa tietoa.
Euroopan parlamentin valtava enemmistö kuitenkin äänesti syyskuussa eläinkokeettoman EU:n puolesta. Mepit vaativat komissiota laatimaan suunnitelman, jolla eläinkokeiden vähentämistä vauhditetaan ja korvaavien menetelmien tutkimusrahoitusta vahvistetaan.
Katja Pulkkinen